Ralli.net

Radoilla tosiaan tarkastetaan jokainen kilpuri kaadon tai kolaroinnin jälkeen. Tarkastetaan turvallisuusvarusteet ja muutkin rakenteet. Rallissahan näin ei tehdä. Kisaa saat jatkaa ja jatkaa yleisen liikenteen seassa.
Toivottavasti meidän ei tarvitse lukea koskaan mediasta; Ralliauto suistui jalankulkijan päälle xxxxxxssa. Ralliauto oli ajanut tieltä ulos rallin erikoiskokeella ja vaurioitunut, ennen jalankulkijaan törmäämistään.

Harrasteralli kilpailuissa tapahtunut 2 auton kaatoa jotka ns "kaatokatsastettu" joissa todettu silmämääräisesti kaarien kestäneen. Ja tätä tullaan jatkossakin tekemään tällaisissa tilanteissa.

Ja lauantaina väänetään kaaria ja vähän muutakin asiaa Kouvolassa .

Yksi varsin helppo sääntöehdotus. Kaaria ei saa maalta, vaan lakata, läpinäkyvällä lakalla.

Kaikki asiat eivät ole niin yksinkertaisia, kuin ensinäkemältä vaikuttaa. Olen kirjoittanut artikkelin AKK:n jäsenlehteen näistä kehikkoasioista, joka jokaisen kannattaa lukea (lehti keväällä 2012).
Mutta lyhyesti. Turvakehikoita on kolmen eri säännön alaisia
- luokitellut
- sertifioidut
- omavalmiste
Luokitellut kehikot ovat autonvalmistajan valmistamia/valmistuttamia ja ne löytyvät auton luokitustodistuksista. Sertifioidut ovat kehikkovalmistajan tekemiä, jotka se on hyväksyttänyt ko automalliin.
Näistä molemmista löytyy FIA:n sivuilta rakennevaatimukset. Näissä kehikoissa voidaan käyttää myös eri materiaaleja olevia rakenteita. Nämä kehikot ovat myös laskettu/testattu vaatimusten mukaisesti. Säännöt kieltävät näihin kehikoihin muutosten tekemiset.
Suomessa käytetään yleisesti sääntöjen mahdollistamia omavalmistekehikoita, joiden rakenne ja materiaali määritetään sääntökirjassa. On huomattava, että luokiteltujen ja sertifioitujen kehikoiden vaatimuksia ei löydy sääntökirjasta. Omavalmistekehikoissa ei ole mahdollista käyttää CroMo-materiaaleja. Materiaali on hyvin tarkkaan määritetty sääntökirjassa ja valitettavasti iso osa omavalmistekaarista ei täytä materiaalin osalta sääntökirjan vaatimuksia teräksen rakenteen osalta (lisäainevaatimukset).
Kuten Arska kirjoitti, niin jostain syystä on tullut tavaksi "kopioida" näitä sertifioituja kehikoita, jotka eivät siis täytä sääntökirjan vaatimuksia omavalmistekehikoille. Lisäksi sertifiointisäännöt ovat muuttuneet vuosien saatossa ja 1.1. 2003 jälkeen ei ole saanut myydä, kuin uudemman sertifiointisäännön mukaisia kehikoita. Silti esim. F-ryhmän yleisessä automerkissä käytetään ja asennetaan kehikoita, joiden sertifiointi on tehty vuonna 1991 ja myyni kielletty 1.1.2003 jälkeen. Onko kyseessä vanhaa varastoa, vai mitä?

Rallin "kaatokatsastuksesta" on ollut puhetta. Yksi ongelma on rallien aikataulut. Katsastushenkilöt tulevat kilpailupaikalle noin kolme tuntia ennen ensimmäisen kilpailijan lähtöä ja jos he joutuisivat odottamaan niin kauan, että kilpailija numero 240 saa viimeisellä erikoiskokeella ulosajamansa auton trailerille ja toimitettua katsastuspaikalle "kaatokatsastukseen", tulee päivälle pituutta sen verran, että saattaa olla vaikeuksia saada kyseistä porukkaa TALKOOhommiin. Mutta, jos olisi käytössä se FIA:n pääkatsastajan helikopteri, jolla lennettäsiin keskeyttäneen auton luokse niin saattaisi ollla tunkua katsastusmiehiksi :)
Olli Toivonen

1770 kirjoitti:Kaikki asiat eivät ole niin yksinkertaisia, kuin ensinäkemältä vaikuttaa. Olen kirjoittanut artikkelin AKK:n jäsenlehteen näistä kehikkoasioista, joka jokaisen kannattaa lukea (lehti keväällä 2012).
Mutta lyhyesti. Turvakehikoita on kolmen eri säännön alaisia
- luokitellut
- sertifioidut
- omavalmiste
Luokitellut kehikot ovat autonvalmistajan valmistamia/valmistuttamia ja ne löytyvät auton luokitustodistuksista. Sertifioidut ovat kehikkovalmistajan tekemiä, jotka se on hyväksyttänyt ko automalliin.
Näistä molemmista löytyy FIA:n sivuilta rakennevaatimukset. Näissä kehikoissa voidaan käyttää myös eri materiaaleja olevia rakenteita. Nämä kehikot ovat myös laskettu/testattu vaatimusten mukaisesti. Säännöt kieltävät näihin kehikoihin muutosten tekemiset.
Suomessa käytetään yleisesti sääntöjen mahdollistamia omavalmistekehikoita, joiden rakenne ja materiaali määritetään sääntökirjassa. On huomattava, että luokiteltujen ja sertifioitujen kehikoiden vaatimuksia ei löydy sääntökirjasta. Omavalmistekehikoissa ei ole mahdollista käyttää CroMo-materiaaleja. Materiaali on hyvin tarkkaan määritetty sääntökirjassa ja valitettavasti iso osa omavalmistekaarista ei täytä materiaalin osalta sääntökirjan vaatimuksia teräksen rakenteen osalta (lisäainevaatimukset).
Kuten Arska kirjoitti, niin jostain syystä on tullut tavaksi "kopioida" näitä sertifioituja kehikoita, jotka eivät siis täytä sääntökirjan vaatimuksia omavalmistekehikoille. Lisäksi sertifiointisäännöt ovat muuttuneet vuosien saatossa ja 1.1. 2003 jälkeen ei ole saanut myydä, kuin uudemman sertifiointisäännön mukaisia kehikoita. Silti esim. F-ryhmän yleisessä automerkissä käytetään ja asennetaan kehikoita, joiden sertifiointi on tehty vuonna 1991 ja myyni kielletty 1.1.2003 jälkeen. Onko kyseessä vanhaa varastoa, vai mitä?

Rallin "kaatokatsastuksesta" on ollut puhetta. Yksi ongelma on rallien aikataulut. Katsastushenkilöt tulevat kilpailupaikalle noin kolme tuntia ennen ensimmäisen kilpailijan lähtöä ja jos he joutuisivat odottamaan niin kauan, että kilpailija numero 240 saa viimeisellä erikoiskokeella ulosajamansa auton trailerille ja toimitettua katsastuspaikalle "kaatokatsastukseen", tulee päivälle pituutta sen verran, että saattaa olla vaikeuksia saada kyseistä porukkaa TALKOOhommiin. Mutta, jos olisi käytössä se FIA:n pääkatsastajan helikopteri, jolla lennettäsiin keskeyttäneen auton luokse niin saattaisi ollla tunkua katsastusmiehiksi :)
Olli Toivonen

Kyllä Cr-Mo teräksestä voi tehdä myös itse kaaret. Ei sitä ole missään kielletty. Huomiotava kuitenkin että kaarien materiaalin seinämä paksuus täyttää sääntökirjan määrittelemän seinämä paksuuden. Teräs, myös CR-Mo, painaa aivan saman verran n. 7.8 kg dm/ 3 kuin muutkin teräslaadut. Jos teet siitä "omatekoiset" = itse valmistetut turvakehikot, se painaa aivan yhtä paljon kuin sääntökirjan vaatimasta teräslaadusta tehdyn kehikon. Luonnollisesti sen antama turvallisuus on suurempi johtuen sen antamasta lujuudesta / seinämän paksuudesta. Katselin omien autojeni luokkareista, niistä joissa on FIA luokitellut tehdas kaaret, niin vetomurtolujuus oli 60 kg/mm2 kun sääntökijan vaatimus on lähe 50% pienempi. Eli 1.5 mm Cr-Mo putken seinämällä on saavutettu sama lujuus kun 2 mm seinämälläolevalla ST 35 teräksellä.. Joskus kuulostaa siltä että Cr-Mo olisi muka kevyempää kuin muu teräs. Sitähän se ei ole. Rautalanka ja Cr-Mo painaa yhtä paljon dm/3 kuin Cr-Mo putki. Se on vain seostettua eikä taivu sovellu samalla tavalla pakoputken pikakorjauksen kuin pehmeämpi rautalanka.Tehkää ihmeessä Cr-Mo kaaria. Hinta saattanee ehkä olla osallisena, enkä usko että moni niitä tekee. Toivon kuitenkin että turha ruikutus kaarista loppuu. Itse aloittaessani ralliharrastuksen -60 luvulla ei turvakaarista ollut tietoakaan. Vasta 60-kymmenen lopulla ne taisivat tulla pakollisiksi nopeus ( rata) kilpailuihin.

Miten niin voi tehdä CroMosta? Sääntökirja: kylmävedetty, saumaton puhdas hiiliteräs, hiilen enimmäismäärä 0,3%. Lisäksi sallitaan mangaania max 1,7 % ja MUITA lisäaineita max 0,6%. Ei taida CroMo mennä näihin arvoihin?

Kiitos Olli Toivoselle vastauksesta aiheeseen kaatokatsastus. Toivoisin että asiaa ei jätetä tähän jamaan, ettei kaatokatsastuksia suoriteta. Säännöillä voisi määrätä että auto tulee kaatokatsastaa aina ympäriajon jälkeen. Voihan tämä katsastuksen tehdä vaikka kotitallissa asianomaiset oikeudet ja ammattitaidon omaava henkilö. Mikään ei estä katsastushenkilöstön kilpailuun saapumisenkin porrastamista. Tällainen ”palvelupiste” kilpailussa voisi tuoda lisäarvoa kilpailulle. Tämä piste voisi olla myös neuvova ja opastava, josta voisi hakea epäselviin kysymyksiin tietoa kilpailun ulkopuolinenkin autourheiluharrastaja.

Jos autoja ei tarkasteta, saattaa kehikkoon jäädä sellaisia vaurioita jotka seuraavassa mällissä sortuu lopullisesti. Toki omavalvonta on myös hyvä, mutta riittääkö kaikilla siihen osaamista?

markomartini kirjoitti:Ja lauantaina väänetään kaaria ja vähän muutakin asiaa Kouvolassa .

Toivottavasti... Pääsee sekaamaan tähänkin asiaan...

Itse olen ihmetellyt noita muutamia kaatoja jo ennemmin, uudehkoja autoja joissa on kaaret pettänyt...

Onko tämä nyt vai cr-mo kaarien ongelma vai onko teräs kehikoitakin pettänyt...?
Omaa autoa tehdessä aikanaan huomattiin kaarien hitsaus heikkotasoiseksi ja kaikki saumat sulatettiin uudestaan, kyseessä teräskaaret...

Jos kerran cr-mo kehikoitakin saa itse tehdä niin olisiko aihetta kieltää se jos ongelmana on niitten hitsaaminen...?

Joku tuolla edellä kirjoitti, kun lyödään teräskaariputkella puuta vasten, putki ei taitu, mutta taasen CrMo putki taittuu mutkalle......miksi???
Vaikka on samat lujuudet, ellei paremmat, jonkun mukaan.
Tämän aion testata itse ensi lauantaina.

Menkää joskus sm rallin tms. katsastukseen mukaan, niin näettä paljon CrMo putkellisia autoja, sekä kaikenlaisia saumoja ja paljon paljon muutakin.

CrMo kehikot on painoa säästettäessä yleensä tehty pienemmästä seinämävahvuudesta kuin teräskehikot. Seinämävahvuuden ero ei vaikuta kovin suurelta, mutta pienellä "vasarakokeella" voi todeta mitä se vaikuttaa. Ota 1,2-1,5 mm seinämällä olevaa CrMo putkea ja 2-2,5 mm seinämällä olevaa teräsputkea ja lyö ne vaikka keskenään yhteen ja totea sen jälkeen kumpaan tulee lommo. Putki menettää rakenteellisen lujuutensa kun siihen tulee lommo tai kun sen poikkileikkaus muuttuu ympyrästä joksikin muuksi. Paksumpi seinämä kestää putken kylkeen tulevaa iskukuormaa paremmin kuin ohut.

Hakatkaa putkia yhteen just niinpaljon kuin haluatte. Jos "musta" minimiehdot täyttävä putki olisi parasta mahdollista niin aivan varmasti Mikon WRC Sitikan hytti olisi ihan täynnä sitä. Ja J-M:n Volsu.

Tässäkin jutussa menee helposti puurot ja vellit sekaisin. 4130 Crmo putki on sitä mitä "halpis"-tuottajat käyttää, ja niinkuin jo sanottiin menettää kestävyyden hitsauksen alueelta jos ei jälkeen lämpökäsitellä oikein. Toiseksi sen kestävyyskin rasituksessa on selvästi pienempi kuin "oikean" kaariputken T45. Esim. Safety Devices lopetti aikoinaan CrMo putken käytön koska sitä ei saanut tarpeeksi luotettavasti tasalaatuisena, ja toiseksi koska se vaati kaupallisesti työlään jälkikäsittelyn ja kolmanneksi koska se ei absorboinut törmäysvoimia uusien normien mukaan yhtä tehokkasti kuin T45. Hitsarit, putkien puhdistus ennen hitsausta ja oikeat lisäineet ja hitsausmetodit ovat vielä juttu erikseen.

MarkoMartinille tiedoksi; me ei päätetä Kouvolassa yhtään mitään jos sitä meinasit. Tai ehkä minä päätän milloin mennään syömään.
Mutta juttua riittää, se on varma. Tilaisuus on kolmen tekniikasta kiinnostuneen rallikuskin pystyttämä ja ilmeiseen tarpeeseen sen verran kiihkeää on tämäkin keskustelu.
Kaikki asialliset ideat menee varmasti lajiparlamentteihin koskapa Ari ja Petteri ja muutama muu kova jätkä ovat paikalla. Rafukin lupasi tulla ja toivottavasti uusi Tekniikkapäällikkö toimistolta ehtii mukaan. Tosin tuolit on jo loppu.

Sääntöjä voitaisiin helposti muuttaa niin että kilpailijan pitää tuoda autonsa ennen korjausta alueen katsastuspäällikölle tarkastettavaksi jos kaato sattuu. Ja koska jätkät yrittää kuitenkin luikkia karkuun keskeltä pätkää niin jokaisella järkkärillä olisi oikeus/velvollisuus ottaa kaadetulta autolta katsatuskortti pois.Karkailusta sanktioita vaikka pari vuotta.

Evanssi kirjoitti:Hakatkaa putkia yhteen just niinpaljon kuin haluatte. Jos "musta" minimiehdot täyttävä putki olisi parasta mahdollista niin aivan varmasti Mikon WRC Sitikan hytti olisi ihan täynnä sitä. Ja J-M:n Volsu.

Tässäkin jutussa menee helposti puurot ja vellit sekaisin. 4130 Crmo putki on sitä mitä "halpis"-tuottajat käyttää, ja niinkuin jo sanottiin menettää kestävyyden hitsauksen alueelta jos ei jälkeen lämpökäsitellä oikein. Toiseksi sen kestävyyskin rasituksessa on selvästi pienempi kuin "oikean" kaariputken T45. Esim. Safety Devices lopetti aikoinaan CrMo putken käytön koska sitä ei saanut tarpeeksi luotettavasti tasalaatuisena, ja toiseksi koska se vaati kaupallisesti työlään jälkikäsittelyn ja kolmanneksi koska se ei absorboinut törmäysvoimia uusien normien mukaan yhtä tehokkasti kuin T45. Hitsarit, putkien puhdistus ennen hitsausta ja oikeat lisäineet ja hitsausmetodit ovat vielä juttu erikseen.

MarkoMartinille tiedoksi; me ei päätetä Kouvolassa yhtään mitään jos sitä meinasit. Tai ehkä minä päätän milloin mennään syömään.
Mutta juttua riittää, se on varma. Tilaisuus on kolmen tekniikasta kiinnostuneen rallikuskin pystyttämä ja ilmeiseen tarpeeseen sen verran kiihkeää on tämäkin keskustelu.
Kaikki asialliset ideat menee varmasti lajiparlamentteihin koskapa Ari ja Petteri ja muutama muu kova jätkä ovat paikalla. Rafukin lupasi tulla ja toivottavasti uusi Tekniikkapäällikkö toimistolta ehtii mukaan. Tosin tuolit on jo loppu.

Sääntöjä voitaisiin helposti muuttaa niin että kilpailijan pitää tuoda autonsa ennen korjausta alueen katsastuspäällikölle tarkastettavaksi jos kaato sattuu. Ja koska jätkät yrittää kuitenkin luikkia karkuun keskeltä pätkää niin jokaisella järkkärillä olisi oikeus/velvollisuus ottaa kaadetulta autolta katsatuskortti pois.Karkailusta sanktioita vaikka pari vuotta.

Lisää sinunlaisia pellejä lajiin niin harrastus saadaan loppumaan varmasti. Nyt vaan lisää voimia harrasteralliin ja kaikki sinne jotka ei maailmalle havittele.

Vääntäminen ja päättäminen kaks eri asiaa.
Ja päivä päättyy kumminkin.

NO tämä menee taas juupas..eipäs...kuten yleensä.
Olisi kyllä tosi outoa,jos näitten luokiteltujen, sertifikoitujen tekijöiden kaaret olisikin paperia vaan,jos WRC- sun muut niitä käyttävät eivät huolehtisi turvallisuudestaan sen vertaa. Taitaa tulla Suomeen nyt ihan oma kaarisertifikaatti....no vitsinä sanon.

Sääntökirjasta löytyy myös maininnat esim. mistä putkilaaduista voidaan turvakehikot rakentaa. Näitä ovat jo aiemmin mainittu T45, jossa Hiiltä,n. 0,20 %, Mangaania n. 1,5% Cr 0,25% , Mo 0,10%. Vetomurtolujuus n. 800 N/mm2. Toinen vaihtoehto. Teräs 15CDV6. Hiiltä n. 0,15% Mn n.1.%, Cr n. 1,5% ja Mo n. 1.0%.
Vetomurtolujuus vähintään. 700 N/mm2. Kolmas vaihtoehto SAE 4130. Hiili 0,03, Mn 0,5 Mo 0,2 ja Cr 1.0. Vetomurtolujuus n. 650 N/mm2. Kaikista näistä aineista voitte rakentaa itse turvakehikon, kunhan sääntökirjan määrittelemät minimipaksuudet seinämien vahvuuksissa täyttyvät.
Kunnon teräksissä on aina mukana jalompia aineita.
Em. materiaalitiedot voi tarvittaessa poimia myös netistä.