Ralli.net

Minne menee rallikansan taso.
Ei ollut ketään suomalaisia edes tarjolla FIA akatemiaan jonne asetetuilla mittareilla mailman lupaavimmat kyvyt valittiin.

http://www.fiainstitute.com/news/Pages/" onclick="window.open(this.href);return false; ... 99999.aspx

Tiedän että AKK:ssa on aikoinaan synnytetty päätös jolla tuetaan huippu-urheilua ja urheilijoita, mutta nyt on nähty että tämä tie ei johda hyvään, jotain pitää siis tehdä.
Emme voi elää kuvitelmissa että rallinkotimaana tiedämme ja osaamme kaiken muita paremmin. Pitää kuunnella herkällä korvalla mitä muualla tehdään ja ottaa opiksemme.
Jos ei ole hyvinvoivaa juniori- ja harrastajatoimintaa ei tule mestareitakaan. Kilpailijan kokemuksen kartuttamisessa on monta vaihetta ennenkuin hän on valmis kansallisiin pääsarjoihin. Siksi myös harrastus täytyy aloittaa ruohonjuuritasolta.
Kokemuksen kartuttamisen tiellä yleensä on harjoitusmahdollisuuksien puute ja kustannukset.

Esimerkiksi Saksassa ajetaan kaksi kilpailusarjaa joissa molemmissa täytyy olla E tyyppihyväksytyt (siviili) renkaat jolloin rengaskustannukset ovat murto-osa suomalisten kustannuksista. Lisäksi esim BMW merkkiluokkalaiset (yleensä yli 30 starttaajaa) päättivät ajaa vieläkin edullisemmalla yksityyppirenkaalla jonka hinta on n 40 €/kpl.
Tiekustannuksissa tulee myöskin huomattavia säästöjä ja samaa pätkää voidaan ajaa useasti lähtönumerojen vaikuttamatta tuloksiin.
Kilpailuja on mahdollista järjestää "alueellisina" kun kustannukset ei karkaa tiestön ym osalta jolloin saadaan paitsi ajokilometrejä myös kilpailukerroista kokemusta kohtuu hinnoin.

Parhaat saksalaiset ovat tänävuonna ajaneet yli 30 rallia. Huimia lukuja mutta mahdollisia kun kisan katsastus on varhain aamulla,heti sen jälkeen tehdään parituntia nuotteja. Puoliltapäivin aloitetaan kilpailut ja kun samana iltana jaetaan pytyt niin ehtiihän sitä kunhan kilpailuista vaan on tarjontaa eikä ylenkatso "kyläkisoja"
Tiedän että tätäkin muutosta on helppo vastustaa, ei ole turvallista, ei niillä opi ajamaan, ei sovi mun autolle yms.
Paras vastaus tähän on 20 vuotias saksalainen Sepp Wiegand joka on em sarjoista noussut FIA akatemiaan ja siten näyttänyt että tälläkin kilpailutyypillä voi oppia ajamaan ja mikä tärkeintä, pienillä kustannuksilla.
Itse olemme ajaneet näitä kilpailuja tänäkin vuonna useita yli 300 hv autolla ja saman ajonautinnon niistä saa kun muistakin, jopa paremman.

Juhani Pakari peräänkuulutti kirjoituksessaan "kyläkisoja" takaisin kaikille moottoriurheilulajeille, samoin jäsenkunnan kuuntelemisen tärkeyttä.
Vanhoja mestareita on haalittu tukemaan muita ehdokkaita. Tällä kohdalla kuitenkin Juhanin pitkäaikaisena, läheisenä työkaverina uskallan tulevaisuuden mestareiden puolesta kannattaa Häntä muutoksen airueeksi ja uudeksi puheenjohtajaksi.
Juhanin sanoin: Onko liitto jäseniä varten vai jäsenet liittoa varten?

Jaakko Keskinen
Saksan Schotter-cup voittaja vm 2010

Eihän meilläkään kyläkisoja ole kielletty. Niitä järjestetään aika paljon seurakilpailuina, jolloin kisa ei esiinny tuossa isossa rallikalenterissa. Aina niitä ei "markkinoida" seuran omien kuskien ulkopuolelle, mutta mukaan pääsee, jos tietää kysellä. Ja kyllähän aika monesta on kerrottu esim. ralli.netin uutisissa.Jokuset seurakisat, kuten Tångin soraralli ovat jopa perinteikkäitä.

Hieman mittavammasta kyläkisatyypistä on mielestäni malliesimerkki WMF:n pistepörssi jonka puitteissa ajettiin kaksi talvirallia ja kaksi kesäkisaa. Kyse oli pienoisrallin määräyksin ajetuista ralleista, joissa yksi pätkä tyrkättiin kahteen kertaan suuntaansa ja ek-kilometreja tuli jotain 28 - 44 kilometriä ja siirtymiä ei tullut juuri sen enempää. Eikä mitään ruputietä, vaan kausi avattiin Savon pätkällä ja päätettiin Uskilassa eli Jyväskylän rallin tiestöä. Tupa oli täynnä (40 autoa) ja viimeiseen kisaan olisi kai ollut runsaat 20 tulijaa enemmänkin. Kalusto ja renkaat ihan normaaleja rallisääntöjen mukaisia pelejä (hissestä nelareihin) eikä ongelmia tiestön kestävyyden kanssa ollut. Mukana oli "avoin luokka" kaikenlaisille autoille, joilla haluttiin ajaa nuotista (tässä luokassa ei jaettu "pörssipisteitä". Muissa luokissa ei tuota aamulla tehtyä nuotitusta sallittu. Meidän tiimimme otti kisat treeninä, mutta mukana ollut ilmajäähdytteisten Volkkarien luokka taisi ajaa tasollisesti "maailmanmestaruudesta". Joka tapauksessa tunnelma oli kisoissa aina hyvä ja kustannuksiltaan kunkin kuskin kaluston mukainen.

Ei WMF:n kaltainen kisatyyppi välttämättä tulevaisuuden mestareita aikaansaa, mutta antaa harrastajille mahdollisuuden ajaa joko verenmaku suussa tai hymy huulilla. Myös järjestäjälle kisat tarjosivat ihan täysipainoisen kilpailun järjestämiskokemuksen. Niin, että on tällainen Suomessakin mahdollista, jos vaan joku seurassa alkaa puuhamieheksi. Siitä se on enemmän kiinni kuin liiton strategioista, joiden suunnasta on viime vuosina lanseerattu "rallispecia -kisat", joita soisi toki olevan enemmänkin. Niin seura- kuin muutkin "kyläkilpailut" ovat erinomaista treeniä niin pimeitä- kuin nuottikisojakin ajaville. Ralliahan ei voi aidosti ja täysipainoisesti harjoitella muuten kuin kilpailuissa, sillä pimeä ralli ei ole pimeä enään ensimmäisen vedon jälkeen ja nuotin tekeminen uudelle pätkälle on ihan eri juttu kuin tutulle ja ulkoa opitulle testitielle.

Josko liiton toimissa onkin liiaksi painotettu ns. huippu-urheilua ja osittain unohdettu kasvualustan tärkeys ja kuviteltu kaikkien rallia harrastavien pyrkivän autonkuljettajiksi maailman huipulle, ei jokin Saksan mallikaan tai 180 asteen käännös mihinkään johda; ellei sitten ojasta allikkoon. Aivan heti ei tule mieleen, että saksalainen rallikuljettaja olisi koskaan suomalaisessa kyläkisassa sijoittunut edes millään pätkällä kolmen sakkiin, kun taas esim. tuo Schotter-cup on voitettu suomalaisin (=pohjalaisin) voimin jo kahdesti. Liiton strategiatyö on hallituksen lisäksi myös liittovaltuuston vastuuseen kuuluva asia ja sen muovaamiseen ja käytännön toteuttamiseen antavat panoksensa osin myös liiton palkkalistoilla ja lajiryhmissä mukana olevat henkilöt. Minun mielestäni näiden joukossa ei ole kaikin osin riittävästi käytännön lajituntemusta ja omakohtaista kokemusta rallista joko kilpailijana tai kisajärjestäjänä. EIkä joka asiaa voi yrittää kuunnella saati kysyä kentältä, kun sieltä saa aina vähintään kaksi vastakkaista kantaa joka asiaan. Vaikka nykyisellä puheenjohtajalla on harrastustuntuma lajiin vuosien takaa ja varmaan jo haalistunutkin, on se kuitenkin olemassa. Tuota omakohtaista kokemusta ja nimenomaan kilpailijan näkökulman sisäistämistä pitäisi saada lisää ennenkaikkea noihin muihin toimielimiin.

Minä en ole vanha mestari ja viimeisimmästä SM-luokkavoitostanikin on jo nelisenkymmentä vuotta (viimeisimmästä kaadosta tosin vain kuusi vuotta). Olen niinikään kritisoinut AKK:ta milloin julkisesti kirjoituksillani tai jopa avoimella kirjeellä ja milloin privaatisti nokikkain sen verran, etten varmaan ole kenenkään kaverikaan. En kuitenkaan näe, että näillä nykyisen puheenjohtajan "haastajilla" (tai Timppahan itse asiassa vetäytyi jo tai ei oikeastaan edes lähtenyt koko kisaan) on tässä vaiheessa ja tilanteessa eväitä riittävästi puheenjohtajan tehtävään. Ei tämä vallitseva tilannekaan mielestäni ideaalinen ole, vaan mieluiten olisin nähnyt, että viimevuotinen suunnitelma löytää Kari Sohlbergille mahdollisimman laajan kannatuksen omaava seuraaja olisi toteutunut. Mutta nyt vallitsevassa tilanteessa minä pidän nykyisen puheenjohtajan yhden kauden jatkoa perusteltuna ellei asetelmassa tapahdu yllättävää käännettä ja tämän viikon aikana löydy sellaista pj-ehdokasta, jonka taakse kaikki nykyisetkin ehdokkaat asettuvat. Minusta olisi ollut hyvä, jos sekä Pakari että Heinonen olisivat asettuneet ehdolle hallituksen jäseniksi. Varmaankin olisivat tulleet valituiksi ja päässeet vaikuttamaan samaan hiileen puhaltamiseen keuhkojen täydeltä. Hallituksen ollessa täysimääräisesti koolla kaikilla jäsenillä ja puheenjohtajalla on yhtäläinen päätösvalta, koska päätökset ovat enemmistöpäätöksiä ja hallituksessa on kaikkiaan seitsemän henkilöä. Muutama vuosi näköalapaikalla työtä tehden voisi olla hyvä valmennus puheenjohtajankin tehtävää ajatellen.

Minä jatkan tai olen jatkamatta autourheiluharrastustani ihan riippumatta liittokokouksista sun muista ja toimin autourheilun eteen muilta osin ihan oman pääni mukaan, kuten olen tehnyt tähänkin asti. Ja tarvittaessa räksytän ja tuon esiin mielipiteeni, jos siltä tuntuu, ihan riippumatta hallitusten kokoonpanosta :-)

- hannulehessaari

MUUTOS ALKAA JOHTAJASTA, MUUTOKSEN TARVE PALVELUJEN KÄYTTÄJISTÄ

Muutoksen tarve lähtee aina organisaatiosta ja palvelujen käyttäjistä, muutos alkaa johtajasta. AKK-Motorsport Ry on jo pitkään toiminut autourheilun kattojärjestönä ja vienyt lajimme toimintaedellytyksiä hienosti ja pitkäjänteisesti eteenpäin. Kuten jokaisessa organisaatiossa myös AKK:ssa tulee aika jolloin on hyväksyttävä muutos. Nyt on se aika. Lajimme rivit ovat hajaantumassa ja emme näe tällä hetkellä metsää puilta. Kun pitkään toimitaan samalla tavalla ja kaikki pelaa, etäännytään helposti liian kauas perusasioista ja uusien näkemysten vastaanottaminen loppuu ja johtaa väistämättä tilanteeseen jossa jäsenistö kyseenalaistaa järjestelmän.

Nyt AKK:ssa on tullut se hetki jolloin pitää pysähtyä, katsoa taakse ja todeta että miten hyvään tilanteeseen olemme lajin toimintaedellytykset saaneet. Tämän jälkeen pitää pystyä katsoa eteenpäin ja uskaltaa luovuttaa viestikapula seuraaville vastuunkantajille ja jäädä tukemaan uusia henkilöitä taustajoukkoihin. Muutoksen ääni on tällä hetkellä niin voimakas että se johtaa väistämättä tilanteeseen jossa jonkun on otettava palaute vastaan, käsiteltävä se ja päätettävä että mitkä esitetyistä muutoksista ovat eduksi koko lajille ja hylättävä ne muutokset jotka tähtäävät henkilökohtaisen tai pienen käyttäjäryhmän toimintaedellytysten parantamiseen. Tehtävä ei ole helppo ja tällöin muutoksen johtajan on uskallettava asettua haastettavaksi omien näkemyksiensä kanssa oman organisaationsa ja palveluiden käyttäjien eteen ja uskallettava katsoa kolikon toisellekin puolelle. Tässä vaiheessa myös muutosta vaativien, eli jäsenistön on oltava aktiivisia ja kaukonäköisiä. Kaikki muutosvaatimukset eivät ole toteuttamiskelpoisia ja osa voi vaatia pitkänkin ajan toteutuakseen.

Lajimme toimintaedellytykset ovat jatkossa entistäkin haasteellisempia. Tekniikan kehittyessä kustannukset ja vauhti nousevat nopeampaa kuin ymmärrämme. Turvallisuus on yksi tärkeä tekijä joka ohjaa toimintaamme tärkeänä osana jatkossakin. Esimerkkinä muutoksen tarpeesta viestii se että miten "Hans-pakko" meille harrastajille tuotiin esille. Nyt kun tuo tärkeä kapine jo löytyy lähes joka kilpa-autosta, niin kukaan ulosajon kokeneista ei varmaan sitä enää pois antaisi. Vastarinta oli aluksi huimaa ja se johtui vain ja ainoastaan siitä tavasta miten asia esiteltiin. Ovi auki paperi pöydälle ja ovi kiinni. Hämmennys valtasi kentän ja oven ollessa kiinni ei kuultu kysymyksiä joita esitettiin. Myös kustannuksien kanssa ollaan tienhaarassa jos perusharrastajan pitäminen lajin parissa tulee entistä vaikeammaksi. Hyvään suuntaan ollaan menossa niiltä osin että yritystä halvempien luokan autolla kisaamiseen on kehitetty. Se missä kattojärjestöllämme on kehitettävää on uskallus kokeilla uusia ideoita. On nurinkurista kun liiton kouluttajat kehottavat tekemään seuroja "omannäköisiä" kilpailuja, mutta aito halu uusiin kokeiluihin on kuitenkin minimaalinen. Tähän toiveeseen voi vasta vain kun koko ketju järjestäjistä - tuomareihin on avoin kokeiluille. Tämä taas ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä että perussääntöjen ja turvallisuuden kustannuksella kokeillaan rajoja.

Olemmeko AKK:n jäseninä itse valmiita muutokseen? Kaikki varmaan tietävät että muutoksen aikana tuulee. Kaikki ei menekään niin kuin halutaan ja aitaa kaatuu. Olemme nyt laittaneet peruuttamattoman muutoksen liikkeelle ja meidän täytyy olla valmiita kantamaan seuraukset. Jokaisen jäsenen on käärittävä hihat ja toimittava jatkossa kurinalaisesti eri lajiryhmissä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tämä vaatii yhtenäisen kattojärjestön, hallituksen, toimihenkilöstön ja kentän. Repimällä eri suuntiin emme saa aikaan mitään. Muutoksen aikaansaamiseksi ensimmäinen tehtävä on saapua liittokokoukseen ja uskallettava äänestää. Sääntömme eivät mahdollista valtakirjojen keräämistä joten nyt kentän halu muutokseen punnitaan kun jokaisen seuran on edustaja paikalle lähetettävä, jonka on oltava seuran varsinainen jäsen. Äänimäärät seuroille määräytyvät seuraavasti:

3-50 jäsentä 1 edustaja / ääni
51-100 jäsentä 2 edustajaa / ääntä
101-150 jäsentä 3 edustajaa / ääntä
151-200 jäsentä 4 edustajaa / ääntä
201 - 250 jäsentä 5 edustajaa / ääntä
251-300 jäsentä 6 edustajaa / ääntä
301 - 350 jäsentä 7 edustajaa / ääntä
401 - 500 jäsentä 8 edustajaa / ääntä

Seuraa voi edustaa valtakirjalla 1 edustaja ja äänestää kaikilla äänillä. Edustajan tulee olla täysi-ikäinen seuran jäsen. Äänimäärä määräytyy jäsenmäärän mukaan.

AKK:n puheenjohtajavaalissa on ehdolla myös Juhani Pakari. Suuren yhtiön toimitusjohtajana hän on tottunut siihen että omasta organisaatiosta haastetaan koko ajan. Lisäksi hän on toiminut kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja oppinut sen että huutamalla ei haluttuja lopputuloksia saavuteta, vaan kuuntelemalla viestejä eri tahoilta ja kun kokonaisuus on muodostettu niin on aika tehdä päätös. Tässä tehtävässä on apuna toimiva hallitus.

Ossi Viljanen
autourheiluaktiivi
Lapuan Ua
ossi.viljanen@prp.fi

Ossi kiteyttää tuossa edellä asian hyvin. Demokratiassa "valta kuuluu kansalle" eli tässä tapauksessa seurojen jäsenistölle, joka valitsee seuransa valtuutetut käyttämään seuran äänivaltaa liittokokouksessa ja sitä kautta syntyy liittovaltuusto, hallitus ja puheenjohtaja sekä välillisesti koko liiton palkkalistoilla oleva organisaatio ja vapaaehtoiset asiantuntijaelimet, jne, jne.

Hieman täsmentäisin kuitenkin Ossin tekstissä esitettyä lähinnä hallituksen roolin osalta. Liikeyrityksissä hallitus määrittää toiminnan suuntaviivat sekä nimittää/vapauttaa toimitusjohtajan, joka vastaa toiminnastaan hallitukselle. Eli hallitus ei toimi toimitusjohtajan apuna tämän visioiden toteuttamisessa, vaan pikemminkin päinvastoin. Toki arkikielessä voidaan sanoa, että hallitus tukee ja auttaa toimitusjohtajaa tämän työssä, vaikka yhtiölainsäädännöllisesti "nokkimisjärjestys" meneekin toisin päin. Ja näin Ossin teksti on varmaan tarkoitettukin ymmärrettäväksi.

AKK ei ole yhtiö vaan järjestö, mutta niissäkin alisteisuus menee samalla tavalla. Toki menneinä vuosina on ollut paljon juttua siitä, että hallitus on toiminut lähinnä kumileimasimena ja todellinen päätösvalta on siirtynyt toimitusjohtajalle. Tähän en nyt tässä halua sen enempää kommentoida, eikä minulla ole asioista juurikaan ensikäden tietoa.

Liittokokous ei kuitenkaan ole valitsemassa toimitusjohtajaa, vaan hallituksen puheenjohtajan. Hallituksen muut kuusi jäsentä valitsee liittovaltuusto. Niinpä nyt tulevana viikonloppuna hallituksen kuudesta jäsenestä valitaan erovuoroisten (Rostedt, Westerlund ja Ahonen) tilalle uudet jäsenet kaksivuotiskaudeksi tai toki vanhakin jäsen voidaan uudelleenvalita, jos on ehdolla ja saa riittävästi ääniä. Ilmeisesti nyt valitaan neljäskin jäsen hallitukseen siitä kesken kauden eronneen Varmavuon tilalle. Eli hallituksen seitsemästä paikasta on puheenjohtajan paikka mukaanlukien viisi "jaossa". Se on aika iso määrä päätösvaltaa!

Seitsenhenkinen hallitus on liiton ylin toimeenpaneva elin. Sen verran tarkentaisin tässäkin, ettei hallitus toimi puheenjohtajan kuten ei toimitusjohtajankaan apuna toteuttamassa tämän päätöksiä ja visioita, vaan hallitus tekee päätöksensä sen kannan mukaan, mitä sen enemmistö edustaa. Toiminnallisesti puheenjohtaja ei ole hallituksen "esimies", vaan yksi sen jäsenistä. Hallituksen ollessa täysilukuisena koolla, on jokaisella jäsenellä ja puheenjohtajalla saman verran äänivaltaa päätöksenteossa. Ainoastaan vajaalukuisena kokoontuneena tai jonkun jäsenen pidättäytyessä ottamasta kantaa käsiteltävään asiaan voivat äänet mennä tasan, jolloin se mielipide voittaa, jolle kokouksen puheenjohta antaa kannatuksensa (kokouksessa voi puhetta johtaa myös hallituksen keskuudestaan valitsema varapuheenjohtaja). Toimiakseen tehokkaasti, hallituksen tulee kyetä muodostamaan yhteinen näkemys suunnasta, etenemistavasta ja etenemistahdista. Käytännön työssä hallituksella on apunaan liiton toimitusjohtaja ja pääsihteeri sekä muu liiton henkilökunta sekä asiantuntijaelimet (mm. lajiryhmät, vetoomustuomioistuin, ...). Hallituksen toiminta kokonaisuudessaan on ratkaisevassa asemassa koko toiminnan suuntaamisessa ja toteuttamisessa. Liittovaltuustolla on roolinsa suuntaviivojen luomisessa (kiinnostukseni ei ole riittänyt tämän puolen käytäntöjen tarkempaan selvittämiseen), mutta muilta osin hallitus on itsenäinen ja vastuullinen toimielin. Hallituksen jäsenet eivät niinikään ole minkään ryhmän edunvalvojan roolissa, vaan itsenäisiä ja vastuullisia toimijoita, joiden ohjenuorana on toimia lain ja liiton sääntöjen sekä parhaan kykynsä mukaan hoitaessaan liiton asioita asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kun puhutaan muutoksesta ja toiminnan suuntaamisesta uusille urille tai pitäytymisessä vanhassa, on oleellista huomata hallituksen rooli. Viikonloppuna on enemmän päätösvaltaa "jaossa" liittovaltuuston kokouksessa kuin liittokokouksessa. Puheenjohtajakin on vain yksi pääsky, joka ei kesää tee, vaikka kuinka visertäisi. Sensijaan hallituksen neljä varsinaisen jäsenen paikkaa riittävät muodostamaan hallituksen enemmistön, jos ne kaikki täytetään samanmielisillä ehdokkailla. Eli tuo liittovaltuuston puolella tehtävä valinta on tavallaan merkitykseltään jopa isompi juttu kuin puheenjohtajan valinta konsanaan.

Enemmän ja konkreettisempia linjauksia olisin kaivannut ehdokkailta, vaikka nyt jotain on toki ollut esilläkin. Nyt kuva jää vähän sameaksi kuin poliittisten puolueiden vaalimainonnasta konsanaan. ("Puolue, jolla on korvat". "Kyllä kansa tietää", "Kansan parhaaksi", jne). Mutta ehkä se on hyvä, että pidetään aika matalaa profiilia. Varmaan kuiske kulisseissa on kova viikonlopun lähestyessä ja toivoa vain sopii, että valinnat menevät selvin luvuin, sillä onhan se jonkinlainen merkki yksituumaisuudesta sekin. Jokainenhan miestä on sitä mieltä, että pitäisi puhaltaa yhteen hiileen eli juuri siihen jokaisen omaan hiileen :-)

- hannulehessaari

Tulevissa viikonlopun kokouksissa on kyse paljon muustakin kuin vain henkilövalinnoista, toki henkilövaihdoksilla on ratkaiseva merkitys – eli muuttuuko mikään muuksi.

Kokouksien esityslistoilla on asioita joita seurat on esittäneet. Esimerkiksi liittovaltuuston esityslistalla on paljon puhuttanut asia, liitossa ja sen yksin omistamassa markkinointiyhtiössä harjoitettu henkilöstöpolitiikka.
Tämä aihe on vellonut välillä mediassa, ja jatkuvasti kentällä. Aihe on ollut kerran keskusteluissa liittovaltuustossakin. Silloin liiton toimiva johto ja paljolti nyt istuva hallituskin antoi jonkinlaisen meriselvityksen joka on ilmennyt harhaanjohtavaksi, eikä kertonut koko totuutt. Liiton meriselitys piti liittää silloisen liittovaltuuston kokouksen pöytäkirjan liitteeksi, mutta sitä ei pyynnöstäkään huolimatta sinne koskaan ilmestynyt. Aihe on mitä ilmeisemmin niin arka joillekin, mutta selvittäähän tämäkin pitää, jo uskottavuudenkin takia.
Toivottavasti nyt asiaan paneudutaan kaikilla tahoilla huolellisesti , jotta tämänkin asian kohdalta kasaantunut luottamuspula saadaan palautettua.

Liittokokoukselle on esitetty liiton sääntöjen muuttamista. Esimerkiksi sitä että liittovaltuuston kokoukselle voisi tehdä esityksiä myös liittovaltuuston jäsenet, nythän näin ei ole.
On esitetty että liittovaltuusto voisi kokoontua omineen, ilman liiton hallitusta. Nythän näin ei ole.
On esitetty että liittovaltuuston ylimääräisen kokouksen kokoon kutsumisaikaa lyhennettäisiin 12 viikosta kuuteen viikkoon.
Liiton nykyinen hallitus ei kannata sitä että liitossa ylintä päätäntävaltaa käyttävä liittovaltuusto kokoontuisi ilman hallitusta. Onko tämä tulkittavissa siten että hallitus ei luota liittovaltuustoon, vaikka juuri liittovaltuusto on luottanut heihin valitessaan heidät kyseiseen toimielimeen.
Liiton nykyinen hallitus ei myöskään kannata kokouksien kokoon kutsumisaikojen lyhentämistä, vedoten mm siihen että hallitukselle pitää jäädä aikaa selvittää asioita.
Voidaanko tämä tulkita siten että vain hallitukselle pitää jättää ”peliaikaa” selvittää asioita?

Hallituksessa on siis tuo seitsemän jäsentä, kuusi varsinaista ja puheenjohtaja.
Jos aidosti halutaan muutosta, riittääkö vain varsinaisten jäsenten vaihtuminen, vai vaatiiko se myös puheenjohtajan vaihtumisen? Samaa voisi kysyä hukatusta luottamuksesta keskusteltaessa.
Minä olen sitä mieltä että liiton strategia (mikä lienee) vaatii suurempaa muutosta siihen suuntaa että omistajien ääni kuuluu paremmin. Se muutos ei tule eikä tapahdu pilkkuja viilamalla.
Pitää olla uskottava muutos, jotta sen näkee jo nimiä lukemalla.

Kuten Ossi Viljanen tuossa viisaasti jo kirjoittaakin:

MUUTOS ALKAA JOHTAJASTA....

Liiton säännöistä päättää liittokokous, jossa ovat äänioikeutettuja varsinaisten jäsenten eli seurojen edustajat. Heillä on ollut ja on nytkin mahdollisuus päättää säännöistä ihan kokouksen mielen mukaan, kunhan lakeja noudatetaan. Seurojen jäsenistöstä ovat pohjimmiltaan lähtöisin myös kaikki henkilövalinnat.

Sääntömuutoksista:
Liittovaltuuston kevät- ja syyskokouksille voivat tehdä esityksiä liiton varsinaiset jäsenet eli seurat. Onko niin, että liittovaltuuston pitäisi käsitellä myös asioita, joiden taakse ei löydy yhtään seuraa? Miten "omistajian" ääni kuuluisi paremmin, jos ensimmäistäkään omistajaa ei ole asian takana? Liittovaltuuston ylimääräisiin kokouksiin riittää neljän liittovaltuuston jäsenen asettuminen esityksen taakse. Pitäisikö liittovaltuuston 32 jäsenen kokoontua joka kerta, kun yksi jäsen saa päähänsä jotain. Onko kolmen muun tuen saaminen asialle jotenkin demokratiaa kaventava asia?

Mitä hallitukseen tulee, niin luottamuksen hukkaaminen tai hukkaamattomuus tulee esille viikonvaihteessa. Hallituksen päätöksiin tarvittava enemmistö on "jaossa" ja liittokokous sekä liittovaltuusto kertoo keneen se luottaa. Sen jälkeen voidaan todeta Johannes Virolaisen sanoin: "Kenttä on puhunut, pulinat pois!" Mutta mehän tiedämme, että pulina jatkuu, koska se on niin väärin, että jotkut saavat päättää ja jotkut taas ei, kun pitäisi olla juuri päinvastoin. Näinhän demokratia toimii, että vaaleissa voittaneet nousevat valtaan ja hävinneet ryhtyvät pyrkimään siihen. Toki voimme aina toivoa, että saamme päättäjiksi ja edustajiksemme rehellisiä, yhteiseen menestykseen pyrkiviä, viisaita henkilöitä, niin ehkä autourheilu näivettyy sillä lailla hieman hitaammin.

Ei muuta kuin viisaita päätöksiä kaikille päättäjille ja onnea kaikille ehdolla oleville!

- hannulehessaari

En ole huomannut sellaista sääntömuutosesitystä josa esitettäisi muutosta montako liittovaltuutettua pitää olla esittämässä ylimääräistä kokousta. Kirjoitin esityksestä kutsumisaikataulun muuttamiseksi. Sääntö miten liittovaltuuston kokous, yli- tai varsinainen, kokoon kutsuttaisiin pysyisi samana, vain aikaa sen kokoon kutsumiselle on seura ehdottanut muutettavaksi – lyhyemmäksi. Siis seura eli omistaja on esittänyt, ja kuten myös kirjoitin, esitys on tehty juuri liittokokoukselle.

Tosiasiassa liittovaltuutetuilla on jo nyt ollut mahdollisuus tehdä esityksiä liittovaltuustolle, ja tuon esityksen taakse on hallituskin tullut ja on valmis tukemaan sääntömuutosehdotusta että sännösissämmekin se lukisi niin.


Seuroilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa, suuntaan tai toiseen. Toivon että sitä mahdollisuutta myös käytettäisiin.

emppu kirjoitti:En ole huomannut sellaista sääntömuutosesitystä josa esitettäisi muutosta montako liittovaltuutettua pitää olla esittämässä ylimääräistä kokousta. Kirjoitin esityksestä kutsumisaikataulun muuttamiseksi. Sääntö miten liittovaltuuston kokous, yli- tai varsinainen, kokoon kutsuttaisiin pysyisi samana, vain aikaa sen kokoon kutsumiselle on seura ehdottanut muutettavaksi – lyhyemmäksi. Siis seura eli omistaja on esittänyt, ja kuten myös kirjoitin, esitys on tehty juuri liittokokoukselle.

Tosiasiassa liittovaltuutetuilla on jo nyt ollut mahdollisuus tehdä esityksiä liittovaltuustolle, ja tuon esityksen taakse on hallituskin tullut ja on valmis tukemaan sääntömuutosehdotusta että sännösissämmekin se lukisi niin.


Seuroilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa, suuntaan tai toiseen. Toivon että sitä mahdollisuutta myös käytettäisiin.

En minäkään kirjoittanut liittovaltuuston koollekutsumisesta vaan esitysten tekemisestä ylimääräiselle liittovaltuuston kokoukselle. Jos sellaisen voi nyt tehdä 1/10 jäsenistä eli 4 jäsentä (eli sama, mikä tarvitaan koollekutsumiseenkin), niin ei ero siihen, että yksi voi tehdä ole järin merkittävä. Mutta jos käytäntö on ollut jo "sallivampi" kuin sääntö, niin toki sääntöä kannattaa sitten muuttaa.

Oleellista todellakin olisi, että mahdollisimman moni seura on mukana käyttämässä äänivaltaansa. Lopputulema on sisällöllisesti toissijainen asia, mutta laaja osanotto toteuttaisi demokratian periaatetta paremmin kuin sellaiset enemmistöpäätökset, joiden takana on ei ole jäsenistön aitoa enemmistöä vaan pelkästään kokouksessa edustettujen äänien enemmistö. En yhtään tiedä, miten tämä on aiemmin ollut ja onko enemmistöpäätökset tehtykin alle 50% kannatuksella kaikista annettavissa olevista äänistä.

- hannulehessaari

Lehessaaren kommentit kuullostaa "hirmu" yksinkertaiselta ja juuri sellaiselta jollaista tavallinen ralli harrastaja haluaa kuulla.Kukaan ei vaan tule harrastajalta kysyneeksi haluaako hän maksaa muutaman pätkän kisasta ilmoittautumismaksua 330 e vai 100 e?? Haluaako maksaa HANSSIT ,uudet puvut, kypärät,vyöt,penkit.Ei kysytä ei.Puhutaan mieluummin politiikasta,äänistä,demokratiasta,ja vastakkainasettelusta.Ihan kuin oltaisi valtakunnan politiikkaa tekemässä eikä Autourheilua harrastamassa.Kun pää tulee loppupeleissä vetävän käteen rahastuksessa, homma vaan loppuu ja jatkuu jollain tavalla jossakin.Kaatuhan näitä pankkejakin,laivoista puhumattakaan.Tehdään välillä tupoja ja sovitaan taas välillä paikallista tasolla.Laulun sanoin:Kaikki muuttuu ja antaa sen muuttua.

saana kirjoitti:Lehessaaren kommentit kuullostaa "hirmu" yksinkertaiselta ja juuri sellaiselta jollaista tavallinen ralli harrastaja haluaa kuulla.Kukaan ei vaan tule harrastajalta kysyneeksi haluaako hän maksaa muutaman pätkän kisasta ilmoittautumismaksua 330 e vai 100 e??

Tässä kohtaa ei voi syyttää Akk:ta, järjestäjä hinnoittelee sen millä heidän kilpailuihinsa pääsee ajamaan. Eli lyhykäisyydessään:
220*330=72600 € tai
220*100=22000 €=>+50600 €
Eli kyllä kannattaa hinnoitella oikein
Se piristää seuran taloutta kummasti, ei Akk:n.
Tämä sitten off topicina, koko asia ei kuulu tähän osioon.

saana kirjoitti:Lehessaaren kommentit kuullostaa "hirmu" yksinkertaiselta ja juuri sellaiselta jollaista tavallinen ralli harrastaja haluaa kuulla.Kukaan ei vaan tule harrastajalta kysyneeksi haluaako hän maksaa muutaman pätkän kisasta ilmoittautumismaksua 330 e vai 100 e?? Haluaako maksaa HANSSIT ,uudet puvut, kypärät,vyöt,penkit.Ei kysytä ei.Puhutaan mieluummin politiikasta,äänistä,demokratiasta,ja vastakkainasettelusta.....

Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Lauantaina on keskustelutilaisuus mm. rallista, jonne voi kuka tahansa mennä kertomaan mieltä painavista asioista. http://www.autourheilu.fi/31385.aspx Tuskin sielläkään kukaan Saanalta tulee juuri noita asioita kysymään, joten omaa aktiivisuutta tarvitaan. Tässä käytiin keskustelua hieman eri asiasta, joskin harrastajatason asioitakin on sivuttu tuossa edellä. Mainitsemani WMF-pistepörssi oli pienoisrallisarja, jonka osanottokulut sarjamaksuineen olivat juuri tuossa satasen tuntumassa per autokunta. Viimeisessä osakilpailussa ei sitäkään, kun minä sponssasin kaikkia kilpailijoita osanottomaksun verran ja rallimakkaratkin olivat ilmaisia myös yleisölle. Kannattaa olla paikalla silloin, kun kisataan edullisesti.

Minä ainakin koen turhauttavana ja häiritsevänäkin sen, ettei voi kirjoitella ja keskustella esim. ajankohtaisista järjestörakenteeseen liittyvistä asioista ilman, että joku on aina valittamassa ja itkemässä, että rahat on lopussa. En minä ainakaan ole Saanan tai muidenkaan harrastajien rahoja vienyt. En myöskään halua joka asian yhteydessä kysyä haluaako joku maksaa ajoasustaan ja muista varusteistaan vai pitäisikä saada ajaa munasillaan.

- hannulehessaari

AskoE kirjoitti:

saana kirjoitti:Lehessaaren kommentit kuullostaa "hirmu" yksinkertaiselta ja juuri sellaiselta jollaista tavallinen ralli harrastaja haluaa kuulla.Kukaan ei vaan tule harrastajalta kysyneeksi haluaako hän maksaa muutaman pätkän kisasta ilmoittautumismaksua 330 e vai 100 e??

Tässä kohtaa ei voi syyttää Akk:ta, järjestäjä hinnoittelee sen millä heidän kilpailuihinsa pääsee ajamaan. Eli lyhykäisyydessään:
220*330=72600 € tai
220*100=22000 €=>+50600 €
Eli kyllä kannattaa hinnoitella oikein
Se piristää seuran taloutta kummasti, ei Akk:n

En ole mitenkään syvällisesti perehtynyt rallien talouteen, mutta muutaman rallin laskelmat olen käynyt läpi. Minulle tuttu asia on Keravan kisa, jossa ajettiin karvan yli 100 km eteläisen Suomen teitä. Kun osanottajia oli noin 110, niin voin kertoa, ettei tuo 100 euroa per auto olisi riittänyt kattamaan edes kolmannesreitin kuluja (tievuokrat, kunnostukset, jne). Rallien järjestämiskulut ovat nousseet viime vuosien aikana erittäin nopeasti ja se näkyy myös osanottomaksuissa. Seurankin pitää jotain saada jäämään kirstun pohjalle, jotta toimintaa voidaan pyörittää ja kisoja järjestää jatkossakin. Jos rallien järjestämisellä saisi riskitöntä ja varmaa tuottoa, niin kyllä sellaiseen hommaan halukkaita olisi varmaan enemmän kuin nyt.

Halvemmallakin voidaan kisoja järjestää, mutta niiden pitää sitten olla pienimuotoisempia ja osanottajamäärältään rajatumpia kuin tavanomaiset rallit.

Onneksi rallit ovat toistaiseksi halvempia kuin testitiet. Hyvien teiden hinnat päiväksi alkavat olla tuhansia, kun ne olivat vielä muutama vuosi sitten satasia ja sitä ennen puhuttiin kympeistä.

AKK:n lupa-, yms. veloitukset rallissa ovat melko pieniä kokonaisuuteen nähden. Eikä Lehessaari ole veloittanut puolestaan mitään, mutta tunnustaa, ettei ole kysellytkään harrastajilta, paljonko he haluaisivat maksaa ja paljonko he haluaisivat tukena. Eikä kysy jatkossakaan, jos on jotain kisaa tai kisajärjestäjää päättänyt avittaa.

- hannulehessaari

hannulehessaari kirjoitti:

AskoE kirjoitti:

saana kirjoitti:Lehessaaren kommentit kuullostaa "hirmu" yksinkertaiselta ja juuri sellaiselta jollaista tavallinen ralli harrastaja haluaa kuulla.Kukaan ei vaan tule harrastajalta kysyneeksi haluaako hän maksaa muutaman pätkän kisasta ilmoittautumismaksua 330 e vai 100 e??

Tässä kohtaa ei voi syyttää Akk:ta, järjestäjä hinnoittelee sen millä heidän kilpailuihinsa pääsee ajamaan. Eli lyhykäisyydessään:
220*330=72600 € tai
220*100=22000 €=>+50600 €
Eli kyllä kannattaa hinnoitella oikein
Se piristää seuran taloutta kummasti, ei Akk:n

En ole mitenkään syvällisesti perehtynyt rallien talouteen, mutta muutaman rallin laskelmat olen käynyt läpi. Minulle tuttu asia on Keravan kisa, jossa ajettiin karvan yli 100 km eteläisen Suomen teitä. Kun osanottajia oli noin 110, niin voin kertoa, ettei tuo 100 euroa per auto olisi riittänyt kattamaan edes kolmannesreitin kuluja (tievuokrat, kunnostukset, jne). Rallien järjestämiskulut ovat nousseet viime vuosien aikana erittäin nopeasti ja se näkyy myös osanottomaksuissa. Seurankin pitää jotain saada jäämään kirstun pohjalle, jotta toimintaa voidaan pyörittää ja kisoja järjestää jatkossakin. Jos rallien järjestämisellä saisi riskitöntä ja varmaa tuottoa, niin kyllä sellaiseen hommaan halukkaita olisi varmaan enemmän kuin nyt.

Halvemmallakin voidaan kisoja järjestää, mutta niiden pitää sitten olla pienimuotoisempia ja osanottajamäärältään rajatumpia kuin tavanomaiset rallit.

Onneksi rallit ovat toistaiseksi halvempia kuin testitiet. Hyvien teiden hinnat päiväksi alkavat olla tuhansia, kun ne olivat vielä muutama vuosi sitten satasia ja sitä ennen puhuttiin kympeistä.

AKK:n lupa-, yms. veloitukset rallissa ovat melko pieniä kokonaisuuteen nähden. Eikä Lehessaari ole veloittanut puolestaan mitään, mutta tunnustaa, ettei ole kysellytkään harrastajilta, paljonko he haluaisivat maksaa ja paljonko he haluaisivat tukena. Eikä kysy jatkossakaan, jos on jotain kisaa tai kisajärjestäjää päättänyt avittaa.

- hannulehessaari

Kuules Hannu, tämäkin kuuluu jo aikalailla pois tästä itse aiheesta. Mikäli haluat jatkaa tästä asiaan kuulumattomasta aiheesta, niin keskustellaan siitä vaikkapa yv:n tai puhelimitse. Näistä järjestäjän kustannuksista on minullakin hieman muuta tietoa kuin pelkkää mielikuvaa. Niin vielä, onko järjestäjän välttämättä otettava aina se kallein reitti, mihin ei oikein mikään riitä? Naapuristakin vois löytyä vaikka mitä aarteita.

- Asko -

Topicin aihe on tärkeä ja monella on tunteetkin pinnassa.
Hieman kevennystä täytynee laitaa peliin, asian vakavuutta unohtamatta.

AKK:n vaalikone, olkaa hyvä!

http://areena.yle.fi/audio/1301655247092" onclick="window.open(this.href);return false;

Vaalikysely: http://www.ralli.net/vaalikysely" onclick="window.open(this.href);return false;