Ajatusten herättämiseksi komppaan myös Henkkaa, ripeka jo kertoikin asian lähes omilla ajatuksillani.
Keskusjärjestön ajatusmallissa ja sen myötä ratkaisuissa on paljon sellaista, joka ei enää ole harrastuksen ja harrastajakunnan hyväksi, vaan suuntautuu vähintään puoliammattimaisuuteen. Arvostukset ovat myös muualla kuin lajin (tai lajien) aloituskynnyksen madaltamisessa ja HARRASTAJAmäärän lisäämisessä.
Se on kuitenkin tosiasia että AKK ei tee lajin HARRASTAMISTA kestämättömän kalliiksi kenellekään, kyllä se tulee muualta. Tämän olen itse ja on moni muu täällä kirjoittanut moneen kertaan: harrastaa voi niin se opiskelija kuin asuntovelallinenkin, kunhan vaan valitsee luokkansa ja kaluston siellä luokassa lompsan mukaan. Jos vain
ei ole riittävän hienoa ajaa
täysiä kilpaa vaikka vanhalla Skodalla tai Daihatsulla tai vaikka pikku-hissellä Black Rocket alla niin sitten ei kannata puhua kalleudesta vaan pitää turpansa kiinni. Ongelma on silloin jossakin muualla.
Jokaiselta joka täällä sanoo AKK:n tekevän rallista liian kallista voisin kysyä: jos ylipäänsä edes itse ajat rallia, mitkä ovat harrastuksesi kestämättömät kulut vuodessa ottaen huomioon kaikkien varusteiden hinnan jakautumisen niiden oletetulle käyttöiälle (esim. turvavarusteet ~10v, auto samoin ilman aina omasta syystä johtuvaa täystuhoa)? Veikkaan että vähintään neljälle viidestä jannusta pystyn silmää räpäyttämättä kertomaan halvemman tavan HARRASTAA rallia. Sillä tavalla ei välttämättä voita kaikkia kisoja eikä olla kisoissa joka viikonloppu mutta se on eri asia. Yleensä nopein kaveri voittaa kuitenkin ja se ei todennäköisesti ole se edessäni seisova jos tämän on kerran tarvinnut täällä valittaa?
Toisaalta, jos hankkii sen halvan harrastekilpurin mutta sitten ei voi lähteä kisoihin lainkaan kun voi joutua ajamaan samassa luokassa vähän isompien kanssa, kannattaa myös miettiä omia lähtökohtia ja ehkä harrastuksen vaihtamista. Tämä viittauksena harrasterallin keskusteluun, jota taisin jossakin postauksessani aikaisemmin ennakoida. Kärjistettynä, kaikki haluaa kilpailla halvemmalla mutta silti markalla pitäisi saada vähintään sama mitä on totuttu kahdella saamaan. Kun Harrasterallin sääntöjä ja suunniteltuja säästökohteita raotettiin alkoi kysely: eikö olekaan kaikkia mahdollisia luokkia eikä online-tulospalvelua eikä painettuja numeroita eikä isoja pokaaleja? Voi vielä tulla lisää ihmettelyä kun todetaan ettei olekaan aina kilpailukeskuksessa suihkuja eikä kisassa 70 ek-kilometriä ja huoltoaluekin saattaa peräti olla sorapintainen
Rallin harrastaminen on itselleni sitä että saa ajaa kovaa ja nauttia vauhdin huumasta, hallitusta riskin ottamisesta, itsensä voittamisesta ja ennen kaikkea omasta kehittymisestä. Samalla saa ainakin kuvitella lukuisien tallituntien parantaneen autoa jostakin kohdasta ja visioida uusia ideoita mitä voisi rustata omin käsin ilman että ruuvataan kiinni lisäsäiliöitä tai ihmetellään kun ei ne säädettävät tukivarret toimikaan. Bonuksena saa viettää lukuisia hienoja hetkiä samanhenkisten kavereiden kanssa ja jauhaa juttua yhteisestä kiinnostuksen kohteesta.
Tämä onnistuu autovelalliselta palkansaajalta ilman pääomatuloja aj vieläkin olisi vara paljon tinkiä. Mutta minä olenkin se naurettava trophy-mies...
