Kehtaisitteko hieman antaa vinkkejä imusarjan rakennukseen. Auto Opel Vectra 2.0 16V turbo. Painekotelon sopiva koko olisi varmaan noin 2 litraa. Miten koon muutos vaikuttaa?
Mikä olisi järkevä putken pituus ja halkaisija kannen ja painekotelon välillä?
Vinkkejä imusarjan mitoitukseen, 2.0 16V turbo
-
G-Lader
- Viestit: 11
- Liittynyt: 28.10.2004 00:00
- Paikkakunta: Kitee
-
Turbo-Boost
- A-Junnu
- Viestit: 66
- Liittynyt: 03.12.2005 00:00
-
Samikaze
- Yleinen
- Viestit: 174
- Liittynyt: 04.09.2004 00:00
- Paikkakunta: Keuruu
- Viesti:
-
mikemotors
- B-junnu
- Viestit: 47
- Liittynyt: 01.05.2004 00:00
- Viesti:
Imusarja on turbossakin yhtätärkeässä roolissa kuin vapaasti hengittävässäkin, mutta ei välttämättä samat asiat ole molemmissa niin ratkaisevassa asemassa.
Turbomoottorissa runnerin halkaisija saa yleensä olla hieman suurempi kuin vapaasti hengittävässä ja plenumissa tärkein tekijä on tilavuuden lisäksi se, että miten ahtoputki tulee plenumiin. Tämä tulisi ratkaista siten, että paine jakautuisi tasaisesti koko plenumiin ja sitä kautta kaikille sylintereille tulisi sama täytös. Tämä korostuu varsinkin silloin kuin käytettäessä suuria ahtopaineita ~2bar, mutta on nähtävissä myös pienilläkin ahtopainella. Plenumissa hyvä ratkaisu on monesti käytetty kaksi kammioinen ratkaisu jossa paineputki tulee ensin pienempään kammioon josta paine jaetaan tasaisesti pääkammioon matalalla, mutta leveällä suorakaiteen muotoisella railolla jonka pinta-alalle on karkea mitoitus sama kuin tulevan ahtoputken poikkileikkauksen pinta-ala.
Olemme kokeilleet näitä imusarja asioita moottorijarrussa erilaisilla imusarja versioilla, plenumit, runnerien pituudet, halkaisijat jnejne.
Moottori ahdettu 600cc Yamaha R6 moottori (max. ahtopaine 0,6bar).
Huomasimme sen, että plenumin tulee olla yllättävän suuri näin pienessä korkealle kiertävässä moottorissa. Ensimmäisessä kokeillussa imusarjassa oli tyypillinen yksikammioinen plenumi 1,7l johon tuli ahtoputki toiseen päähän (plenun tilavuus päätettiin AVL Boost moottorinsimulointi ohjelman antamien tulosten perusteella). Sylinterikohtaisista pakolämmöistä oli kuitenkin selvästi havaittavissa, että pytyt jäähtyivät kohti plenumin sitä päätyä jossa ei ollut ahtoputken tulo. Tämän sarjan yhteydessä kokeiltiin myös runnerien pituuden vaikutusta ja teimme vetoja reilusti erimittaisilla putkilla. Runnerin pituuksien muutos -> havainto ei suurta vaikutusta, mutta peruslogiikka pitkä parempi alhaalla ja lyhyt ylhäällä oli havaittavissa, mutta todella heikosti.
Tämän jälkeen rakensimme imusarjan jossa reilusti suurempi plenumi ~2,7l ja siinä ahtoputki menee plenumin sisään ja kapenee päätyä kohden. Tässä sisään menevässä putkessa on tuo aiemmin mainittu kapea railo jonka pinta-ala ~sama kuin ahtoputken poikkileikkauksen pinta-ala. (huomattiin, että ei saa olla juurikaan suurempi tai pienempi tuo pinta-ala, huononee selvästi. Syy virtausnopeus pysyy samana kun säilyttää pinta-alat ja on selvästi virtausteknillisesti paras ratkaisu)
Tällä ratkaisulla jokaisen sylinterin pakokaasunlämmöt ~10 asteen sisällä!!! Lisäksi voimaa tuli rutkasti lisää ja ahdin rupesi heräämään ihan eri malliin pelkällä imusarjan muuttamisella!! Tämän huomasi selvästi myös siitä, että seoskarttoja joutui rikastamaan selvästi kierrosalueen keskialueella.
Lisäksi huomasimme myös sen, että runnerin halkaisijan suurentaminen tuntui olevan hyvä asia, kun taas pituudella ei ole niinkään suurta vaikutusta.
Se mitä tästä voisi nyrkkisääntönä sanoa kun lähtee tekemään turboimusarjaa niin kannattaa keskittyä tekemään hyvä plenumi ja runnerit sitten sen mukaan mitä jää tilaa, saa olla kuitenkin pituutta reilustikin jos vaan on tilaa.. Tässä kyseisessä R6 moottorissa päädyimme ~180mm pitkään runneriin. Runnerin halkaisijan lähtökohta on sovittaa runneri imukanavan aukkoon sopivaksi.
Jotain pientä..
EDIT: niin mainitaan vielä, että kyseisessä moottorissa on kuristin joka voi aiheuttaa eroja normaaleihin kuristamattomiin moottoreihin. Imusarjojen väliset muutokset havaittiin kuitenkin kierrosalueella jolla kuristimen maksimivirtausta ei ollut vielä saavutettu!
Turbomoottorissa runnerin halkaisija saa yleensä olla hieman suurempi kuin vapaasti hengittävässä ja plenumissa tärkein tekijä on tilavuuden lisäksi se, että miten ahtoputki tulee plenumiin. Tämä tulisi ratkaista siten, että paine jakautuisi tasaisesti koko plenumiin ja sitä kautta kaikille sylintereille tulisi sama täytös. Tämä korostuu varsinkin silloin kuin käytettäessä suuria ahtopaineita ~2bar, mutta on nähtävissä myös pienilläkin ahtopainella. Plenumissa hyvä ratkaisu on monesti käytetty kaksi kammioinen ratkaisu jossa paineputki tulee ensin pienempään kammioon josta paine jaetaan tasaisesti pääkammioon matalalla, mutta leveällä suorakaiteen muotoisella railolla jonka pinta-alalle on karkea mitoitus sama kuin tulevan ahtoputken poikkileikkauksen pinta-ala.
Olemme kokeilleet näitä imusarja asioita moottorijarrussa erilaisilla imusarja versioilla, plenumit, runnerien pituudet, halkaisijat jnejne.
Moottori ahdettu 600cc Yamaha R6 moottori (max. ahtopaine 0,6bar).
Huomasimme sen, että plenumin tulee olla yllättävän suuri näin pienessä korkealle kiertävässä moottorissa. Ensimmäisessä kokeillussa imusarjassa oli tyypillinen yksikammioinen plenumi 1,7l johon tuli ahtoputki toiseen päähän (plenun tilavuus päätettiin AVL Boost moottorinsimulointi ohjelman antamien tulosten perusteella). Sylinterikohtaisista pakolämmöistä oli kuitenkin selvästi havaittavissa, että pytyt jäähtyivät kohti plenumin sitä päätyä jossa ei ollut ahtoputken tulo. Tämän sarjan yhteydessä kokeiltiin myös runnerien pituuden vaikutusta ja teimme vetoja reilusti erimittaisilla putkilla. Runnerin pituuksien muutos -> havainto ei suurta vaikutusta, mutta peruslogiikka pitkä parempi alhaalla ja lyhyt ylhäällä oli havaittavissa, mutta todella heikosti.
Tämän jälkeen rakensimme imusarjan jossa reilusti suurempi plenumi ~2,7l ja siinä ahtoputki menee plenumin sisään ja kapenee päätyä kohden. Tässä sisään menevässä putkessa on tuo aiemmin mainittu kapea railo jonka pinta-ala ~sama kuin ahtoputken poikkileikkauksen pinta-ala. (huomattiin, että ei saa olla juurikaan suurempi tai pienempi tuo pinta-ala, huononee selvästi. Syy virtausnopeus pysyy samana kun säilyttää pinta-alat ja on selvästi virtausteknillisesti paras ratkaisu)
Tällä ratkaisulla jokaisen sylinterin pakokaasunlämmöt ~10 asteen sisällä!!! Lisäksi voimaa tuli rutkasti lisää ja ahdin rupesi heräämään ihan eri malliin pelkällä imusarjan muuttamisella!! Tämän huomasi selvästi myös siitä, että seoskarttoja joutui rikastamaan selvästi kierrosalueen keskialueella.
Lisäksi huomasimme myös sen, että runnerin halkaisijan suurentaminen tuntui olevan hyvä asia, kun taas pituudella ei ole niinkään suurta vaikutusta.
Se mitä tästä voisi nyrkkisääntönä sanoa kun lähtee tekemään turboimusarjaa niin kannattaa keskittyä tekemään hyvä plenumi ja runnerit sitten sen mukaan mitä jää tilaa, saa olla kuitenkin pituutta reilustikin jos vaan on tilaa.. Tässä kyseisessä R6 moottorissa päädyimme ~180mm pitkään runneriin. Runnerin halkaisijan lähtökohta on sovittaa runneri imukanavan aukkoon sopivaksi.
Jotain pientä..
EDIT: niin mainitaan vielä, että kyseisessä moottorissa on kuristin joka voi aiheuttaa eroja normaaleihin kuristamattomiin moottoreihin. Imusarjojen väliset muutokset havaittiin kuitenkin kierrosalueella jolla kuristimen maksimivirtausta ei ollut vielä saavutettu!
-
Turbo-Boost
- A-Junnu
- Viestit: 66
- Liittynyt: 03.12.2005 00:00
Kiitoksia ensiluokan tiedosta.Aika harvalla on penkki omasta takaa,että voi tollasia asioita testailla.
" kyseisessä moottorissa on kuristin joka voi aiheuttaa eroja normaaleihin kuristamattomiin moottoreihin. Imusarjojen väliset muutokset havaittiin kuitenkin kierrosalueella jolla kuristimen maksimivirtausta ei ollut vielä saavutettu"
Oletteko kokeilleet penkissä ilman kuristajaa,onko ahtojen nousunopeudessa eroa paljon
? Minkä kokoset ton turbon siivet on?
" kyseisessä moottorissa on kuristin joka voi aiheuttaa eroja normaaleihin kuristamattomiin moottoreihin. Imusarjojen väliset muutokset havaittiin kuitenkin kierrosalueella jolla kuristimen maksimivirtausta ei ollut vielä saavutettu"
Oletteko kokeilleet penkissä ilman kuristajaa,onko ahtojen nousunopeudessa eroa paljon
? Minkä kokoset ton turbon siivet on?-
G-Lader
- Viestit: 11
- Liittynyt: 28.10.2004 00:00
- Paikkakunta: Kitee
Vielä mietityttää, mikä olisi hyvä putkikoko ja miten sen koon muuttaminen vaikuttaa? Jos tekee liian pienestä putkesta, niin onko sillä muutakin vaikutusta, kuin että jarruttaa huipputehoa? Entäs mitä haittoja liian isolla putkella on?
Entäs suuttimien sijoitus? Olisiko ne hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle kantta, kuten alunperinkin on?
Entäs suuttimien sijoitus? Olisiko ne hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle kantta, kuten alunperinkin on?
-
fixtim
- Yleinen
- Viestit: 269
- Liittynyt: 05.12.2005 00:00
- Viesti:
-
Turbo-Boost
- A-Junnu
- Viestit: 66
- Liittynyt: 03.12.2005 00:00
www.formula.stadia.fi/fixtim kirjoitti:tuosta pitäs nähdä kyllä kuva viälä
-
fixtim
- Yleinen
- Viestit: 269
- Liittynyt: 05.12.2005 00:00
- Viesti:
jotenkin näyttää jotkut kuvat tutuilta eräiltä sivuilta pitääkö paikkansa oletko jäsen,ei tarvi tänne vastataTurbo-Boost kirjoitti:www.formula.stadia.fi/fixtim kirjoitti:tuosta pitäs nähdä kyllä kuva viälä
