Astran takajousitus

[TeemuPetteri]

Tämä foorumi taitaa vain olla heikohko alusta kysellä asioita, kun aina tulee vastaukseksi että väärin löydetty perille.


Olen kanssasi samaa mieltä. Toivottavasti saat sen takapään toimimaan sellaisilla "set upeilla" että saamme myös siitä tiedon miten se onnistui!
Koska rallipiireissä on tapana auttaa kanssakilpailijaa, eikö vain?

Voit olla varma, että kerron tietoni. Kuljettajat punnitaan EK:lla eikä autotallissa.

Edelleen kaipaan tietoa pehmeämmän jousen toiminnasta takana. Jos joku hullu olisi sattunut kokeilemaan. Jos pehmeämpi jousi on siainnut alkuperäisellä paikallaan, ei jäykkyys juurikaan muutu verrattuna vaimentimen ympärillä olevaan,

Juu ja luotin omiin rakentaja taitoihini niinkin hyvin. Että ensitöikseni poikkesin Riihimäen kautta. Puristin kauppias olisi kyllä myynyt paremmatkin versiot, mutta alumiinin muuttuessa titaaniksi minulta loppui rahat.

[AN_]

Lisäksi en kaipaa nuvoja ihmisiltä jotka eivät ymmärrä painopisteen ja painonjakauman erotusta!

Vähän off-topic, mutta kertoisitko (vaikka yksityisviestillä) miten tuo lähes 50 cm painopisteen siirto on laskettu? Aihe kiinnostaa. Mä olen aina ollut siinä käsityksessä, että painopisteellä tarkoitetaan pistettä, jossa tarkastelusuunnassa puoliskojen massojen muodostamat momentit ovat samansuuruiset, eli jos auto ripustetaan pisteestä roikkumaan, se pysyy tasapainossa. On ihan totta, ettei se ole sama kuin painonjakauma, sillä akseleita siirtämällä voi muuttaa painopistettä muuttamatta painonjakaumaa.

- Antti

[PAR]

MR Frog on oikeassa. Kokeile lisää pystykallistumaa. Minunkin mielestä sen pitäisi auttaa. Ja jos tuntuu että ei ole hyvä vieläkään, niin kokeile saada auton perää alemmaksi tai keulaa ylemmäksi. Liian pehmytkin jousi voi aiheuttaa kyseistä ongelmaa taikka toisin päin. Minun muistini mukaan astrassa kuitenkin kärsisi käyttää aika pehmyttä jousta ainakin talvella. jos olet tehnyt taikka tekemässä ns. kynäjousitolppia taakse niin voisit lähteä kokeilemaan jollai 15-20kg jousella. tuohon jouseen on vaikea sikseenkin ottaa kantaa, koska iskarin shimmitys, paine ja muukin rakenne vaikuttaa kaikkeen oleellisesti.

[jaba]

Lisäksi en kaipaa nuvoja ihmisiltä jotka eivät ymmärrä painopisteen ja painonjakauman erotusta!

Voisitko kertoa näistä erotuksista hieman lisää?

Terveisin, epätietoinen

[JuhaM]

Ei liity takajousitukseen sinällään mutta voisiko joku valaista mitä pyöränkulmia Astrassa on käytetty etupäässä.

[ariwalk]

kyllä suosittelen kynätolppaa taakse, jos et sillä muuta etua saa niin ainaki pidemmän ulosjouston, eli sulla kestää rengas kauemmin maassa. painojakautuman suhteen ni oon kyllä etuvetosessa yrittäny saada sitä takapäällekkin, eli penkit on nii takana ku mahollista. myös akku ja bensatankki on siirretty taakse. etuvetoescortissa akku siirretty kuljettajan penkin taakse koteloon vanhan bensatankin tilalle, koska se on kevyin nurkka. ainakin ännäläisee verrattuna huomasin että taka-pään pito parani huomattavasti, eikä se jarrutuspito ainakaa huonontunu. iskareihin ja jousiin en ota mitää kantaa koska siihen riippuu juuri tuo iskarien shimmitys, eli sun pitää se itte kokeilla. penkit kun siirtää taakse ni ainaki se etu on aika selkee että huomaat paljon nopeemmi millo siu takapää lähtee pieneenki luistoon. pyöränkulmat on erittäin tärkeät etuvetosessa, joissakin autossa toimii etupää harituksella joissakin taas aurauksella. mutta takapää aina aurauksella ja nekin määrät selviää vaa kokeilemalla mikä itelle sopii. sit jos on ongelma se takapään ns. oikaiseminen niin levitä vähän takapäätä niin että se on leveempi ku etupää ni se ongelma häviää.
noi pyöränkulmat on nyt itellä etuvetoescortissa eessä n. 1mm ja takana 3-4mm. mutta ei ne sitte välttämättä taas astraan sovi yhtään. niitä yleensä kannattaa alkaa vakioauton rengaskulmista säätää, että jos viet auton pyöränkulmien säätöö ni laita iha perus astran säädöt ja siitä alat sitte ite hakee.

no osittain meni offtopic muttä niihä nää aiheet aina karkaa täällä.

[TeemuPetteri]

Lisäksi en kaipaa nuvoja ihmisiltä jotka eivät ymmärrä painopisteen ja painonjakauman erotusta!

Voisitko kertoa näistä erotuksista hieman lisää?

Terveisin, epätietoinen

Mitä tapahtuu kun esim. siirrät painoa etuakselin etupuolelta sen päälle? Kumpaan vaikuttaa enemmän painopisteeseen vai painonjakaumaan? Painopisteessä on yksi "tukipiste" jolloin on kaksi vastavoimaa. Painonjakaumassa on kaksi "tukipistettä" jolloin vastavoimia on useampia. Asiasta löytyy ihan hyvää kirjallisuuttakin, jollei fysiikka koulussa sattunut kiinnostamaan.

Nimimerki AN_:lle en voi jostain syystä lähettää yv:tä

[LuotonenSports]

Keskustelu tuntuu laajentuvan koko autoon niin kerronpa omat setupit:

Etu: Casteria 3-4ast, Camber 0,5, auraus riippuu alustan osista ja kääntövarren paikasta, vanne et sopivaksi alapallon paikkaan nähden. Jousi simmauksen mukaan

Taka: Camber 0,5-1 (kesä-talvi), aurausta vähän renkaasta riippuen 0-3mm, jousi Astraan akselikeskipisteeseen n25kg, löysällä jousella alkaa perän painuminen vaivaamaan.. raideleveyttä kannattaa kokeilla, siihen ei oikein neuvoa voi antaa...

Lukko kuntoon ja hanaa!

[TeemuPetteri]

Aika lähellä on omat ajatukseni yleistä mielipidettä. Käytin juuri autossa paikallaan olleet jouset vaakalla. Niillä ei ollut toistensa kanssa muuta yhteistä kuin ulkonäkö !

Tasapainottelen nyt 20 ja 25 jousen välillä. Ja kynäjousella saan 3cm joustomatkaa lisää käyttöön.

Uusi lukko ja laatikko toivottavasti valmistuu pian. (luvattiin joulun ja uudenvuoden välissä, mutta en huomannut kysyä että sillonko kun ne on lähempänä toisiaan)

[AN_]

Mitä tapahtuu kun esim. siirrät painoa etuakselin etupuolelta sen päälle? Kumpaan vaikuttaa enemmän painopisteeseen vai painonjakaumaan?

Pahan kysymyksen heitit kumpaan vaikuttaa enemmän. Esim. jos siirrät 10 kg painavan akun 50 cm etuakselin etupuolelta suoraan etuakselin päälle, molemmat kyllä muuttuvat, mutta kuinka paljon.

Astran akseliväli on 251,7 cm, joten 50 cm etuakselin etupuolella oleva 10 kg akku keventää takapyöriä melko tarkkaan 2 kg verran. Siirron jälkeen painoa on etupyörillä siis 2 kg vähemmän, joka 1000 kg autossa on toki vain 0,2% painojakauman muutos.

4 m pituisessa autossa painopisteen siirto samat 0,2% tarkoittaisi sen siirtymistä 8 mm. Painopisteen määrittäminen autosta laskemalla on todella hankalaa, mutta perstuntumalla voisin heittää, että tuo siirto voisi siirtää painopistettä aika lähelle tuota 8 mm, eli samaa 0,2%.

Asiasta löytyy ihan hyvää kirjallisuuttakin, jollei fysiikka koulussa sattunut kiinnostamaan.

Päin vastoin! Kiinnosti kyllä ja kiinnostaa edelleenkin (lukion pitkä fysiikka ja yliopiston perusfysiikat päälle). Siksi alunperin halusinkin tiedustella, oletko todella onnistunut siirtämään painopistettä lähes 50 cm verran, joka on muuten ihan helkkarin paljon!

Toivottavasti saat korkeussäädettävän alustan toteutettua, sillä pelkällä korkeuden säädölläkin saa muutettua perän käytöstä huomattavasti - ja sekin on ihan perus-fysiikkaa.

[TeemuPetteri]

Lähetä minulle yv kun koneeni väittää seuraavaa nimimerkkisi kohdalla.

Tätä profiilia ei ole olemassa tai se ei ole enää saatavilla

[henkka_ok]

Lisäksi en kaipaa nuvoja ihmisiltä jotka eivät ymmärrä painopisteen ja painonjakauman erotusta!

Voisitko kertoa näistä erotuksista hieman lisää?

Terveisin, epätietoinen

Mitä tapahtuu kun esim. siirrät painoa etuakselin etupuolelta sen päälle? Kumpaan vaikuttaa enemmän painopisteeseen vai painonjakaumaan? Painopisteessä on yksi "tukipiste" jolloin on kaksi vastavoimaa. Painonjakaumassa on kaksi "tukipistettä" jolloin vastavoimia on useampia. Asiasta löytyy ihan hyvää kirjallisuuttakin, jollei fysiikka koulussa sattunut kiinnostamaan.

Kyllä se yläasteen fysiikka tosiaan kannattaa kerrata ennenkun teet mitään lopullisia muutoksia Astmaan. Sieltä tarvitsee opetella ja sisäistää vapaakappalekuvan piirtäminen.

Tässä tapauksessa kuvaan tulee auton silhuetin lisäksi kolme pistettä. Yksi on auton ekvivalentti massakeskipiste (kansanomaisemmin painopiste). Tästä piirretään voimaa osoittava nuoli alaspäin. Voiman suuruus on F=mg. Lisäksi tulee auton renkaiden ja maan välistä tukireaktiota osoittavat kaksi pistettä. (Pidetään homma kaksiulotteisena ettei pudota kaikki kärryiltä, täten käsitellään etu- ja taka-akselin tukireaktiota.) Näistä pisteistä piirretään ylöspäin suuntautuvaa voimaa osoittavat nuolet, olkoon vaikkapa T1 ja T2.

Oletetaan, että akseliväli pysyy näissä tarkasteluissa muuttumattomana, kuten se yleensä on yhden auton elinkaaren aikana tapana (itse lasken ajoneuvon elinkaaren päättyneeksi, jos esimerkiksi ralliautosta etuakseli pomppaa merkittävästi taaksepäin). Hyvin yksinkertainen momenttiyhtälö minkä tahansa näistä pisteistä suhteen kertoo voimien suuruudet. Ja momenttiyhtälöhän on helppo laskea, kun massakeskipisteen tiedät ja akselivälin tiedät. Nämä voimat nyt sitten vertautuvat suoraan punnitustuloksiin akseleittain, eli kertovat painojakauman.

Kun tutkii yhtälöä tarkemmin ja miettii päissään asiaa, niin sieltä voi vetää yhden johtopäätöksen. Ajoneuvon massakeskipistettä ei ihan takuulla voi siirtää senttiäkään ajoneuvon painojakauman muuttumatta tismalleen samassa suhteessa. Metri kun on metri ja kilogramma on kilogramma, olivat ne missä kohti autoa tahansa.

[TeemuPetteri]

En itsekkään ole mikään ydinfyysikko, mutta eikös 10kg:n akku 50cm etuakselin etupuolella paina etuaksellille muutaman sata grammaa yli 10kg ja kevennä taka-akselia 2kg. Etuakselin päällä oleva akku painaa edelleen 10kg mutta ei enään kevennä takapäätä?

Minun ymmärtääkseni tuohon esittämääsi kuvaan pitäisi piirtää seitsemän nuolta?

[henkka_ok]

En itsekkään ole mikään ydinfyysikko, mutta eikös 10kg:n akku 50cm etuakselin etupuolella paina etuaksellille 10kg ja kevennä taka-akselia 2kg. Etuakselin päällä oleva akku painaa edelleen 10kg mutta ei enään kevennä takapäätä?

Minun ymmärtääkseni tuohon esittämääsi kuvaan pitäisi piirtää seitsemän nuolta?

Niin.. Massakeskipistehän tarkoitta pistettä, johon kaikki auton massa voidaan redusoida. Käytännössä siis auton osien massakeskipisteet lasketaan yhteen ja painotetaan sijaintinsa mukaan. Insinööritieteissä tämä tietenkin tehdään integroimalla, mutta se on autotallissa viivottimen kanssa vähän hankalaa. Akun siirto vaikuttaa massakeskipisteeseen hieman, ja saman verran se vaikuttaa myös painojakaumaan.

Voit piirtää kuvaan vaikka jokaisen osan massakeskipisteeseen nuolen ja samat kaksi tukireaktiota. Yhtälö ja asia ei siitä miksikään muutu, onpahan vaikeampi ymmärtää yksinkertainen asia.

Edit. Ei helevetti nyt oikeesti. Tämä kyseinen akku. Jos nyt lähdetään siitä periaatteesta, että tasapainotilanteessa voimien summa on nolla, niin meillä kaikilla on helpompaa. Silloin, kun akku "keventää" taka-akselia 2kg, täytyy etuakselilla oleva kuorma olla 12kg. Muuten F=ma ja kappale lähtee kiihtyvällä vauhdilla alaspäin. Kun taas etuakselilla on 10kg eli koko akun massa, täytyy taka-akselilla olla 0kg.

[TeemuPetteri]

On minulle vaikea tajuta. Ymmärtäisin laskentamallisi jos tukipisteet siatsisivat kappaleen molemmissa päissä. Näin ei kuitenkaan ole. Vaan tukipisteiden yli roikkuvat massat asettavat tukipisteiden toiselle puolelle vastavoiman.