Lämmitän uudelleen vanhaa ketjua, kun se nyt sattui tulemaan vastaan ja aihe on aina ajankohtainen. Vyöasioiden lisäksi
jäljempänä on HANSin hankintaan ja käyttöön liittyvää tarinaa.
Edellä puhutaan vöiden venymästä ja pitäisikö sen tapahtua yksinkertaisen vaiko kaksinkertaisen vyön vaatimalla voimalla. Minusta näitä ei kannata pelkästään omassa päässä pähkäillä saati käytännössä testailla, kun asioista on ihan oikeasti tutkittua tietoakin saatavilla.
Erinomainen sivusto ja ohjeisto löytyy esimerkiksi täältä:
http://www.schroth.com/installation-ins ... index.html
Siellä on kaikki tarvittava tieto alkaen vöiden kiinnityksistä niiden käyttöön ja huoltoon asti. Sieltä minä olen kaivanut nuo aiemmin esittämäni pujotusohjeetkin. Nämä ovat yhden valmistajan (Schroth, jota myydään myös Sparcon tuotemerkillä) ohjeet, mutta pätevät muidenkin tekemiin vöihin. Samat fysiikan lainalaisuudet ovat voimassa kaikille ja ainakin parilla muulla valmistajalla pujotusohje on ihan sama. Sivustolla kerrotaan myös, että optimaalinen olkavöiden kiinnityspiste on 200 mm istuimen takana. Se noista venymävaroista. Vyövalmistaja keskittyy vammoilta suojaamiseen eikä mukavuuteen kevyissä ulosajoissa. Sivustolta löytyy myös tieto, mille korkeudelle olkavyö kiristimen tulee asettua, ettei se onnettomuustilanteessa leikkaa kaulaa auki.
Eli kaikkea sellaista, jonka tietäminen on hyödyllistä etukäteen ja täysin yhdentekevää jälkikäteen.
Sivusto on englannin tai saksankielinen. Kuvistakin käy jo ilmi aika paljon ja kouluenglannilla pystyy tavaamaan tärkeät asiat kohtuullisella vaivalla. Jos jollakulla riittäisi aikaa ja kiinnostusta, niin tekisi kyllä ison palveluksen harrastajille, jos suomentaisi keskeiset kohdat ja tekisi lyhennetyn version ohjeesta. Toki siinä pitäisi olla asianmukaiset viittaukset valmistajan sivuille. Uskon, että valmistaja sallii aika suorankin kopioinnin, jos sitä kysyy ja mainitsee lähteen (ks. myös Ihan lopussa oleva stipendiasia).
HANS tuki tulee oletko valmis?
HANS ei ihan ole "one size, fits nobody" (=yksi koko, joka ei sovi kenellekkään) tuote, sillä sitä saa eri kaulanmitoille (tai niskanpaksuuksille) tehtyinä. Lisäksi tuen saa erilaisilla kulmilla, mutta rallikäytössä se on normaalisti 20 astetta. Jos ajoasento on "melkein etukumara” tai ”sieraimet edellä”, niin silloin voi tutkailla muita kulmia. Kartturille voi istua paremmin 10 asteinen, mutta en ole niitä nähnyt juurikaan käytettävän, joskaan en ole erityisesti katsellutkaan.
Eri valmistajan pulikoissa ja on pieniä mitoitus- ja muitakin (olkavyön luiskahduseston rakenne) eroja. Erityisen läheltä ajettaessa näillä on merkitystä ainakin, jos omistaa rintalihakset. Naisillekin on oma mitoituksensa (taisi olla M niska ja S pulikan sarvien väli). En ole tutkinut, mikä vaikutus tällä naisen anatomian huomioimisella on tuen istuvuuteen, mutta myyjä varmaan auttaa oikeinkin mielellään sovituksessa.
Hihnojen kiinnitys on j
oko kiinteällä säädöllä tai pään kääntämistä ja samalla näkemistä helpottavalla liukukiinnikkeellä. Kumpi vaan tapa on turvallinen, joskin liukukiinnike tietyissä tilanteissa antaa heikomman suojan, jolla ei valmistajien mukaan ole isoa merkitystä. Me olemme käyttäneet kumpaakin ja päätyneet liukukiinnitykseen, kun rallissa pitää joskus päätäkin kääntää. "Sivuikkuna edellä" ajettaviin F-ryhmäläisiin suosittelisin vahvasti tuota liukukiinnitystä siis lähinnä kuskille.
Ihmisten mitat eivät esim. niskan pituuden suhteen kovin paljon vaihtele, mutta onhan niitä varsin pitkäkaulaisia ihmisiä ralliporukoissakin. Erittäin isolla joukolla, johon itsekin lukeudun, on kaula iän ja huolellisen ravinnontarpeesta huolehtimisen myötä jopa kokonaan kadonnut. Eli pää näyttää lähtevän suoraan olkapäiden välistä. Eihän tällainen rakenne HANSia edes näyttäisi kaipaavan, mutta kyse on optisesta harhasta. Kyllä siellä kaiken keskellä ruodon nikamat ovat tallella ja HANS on tarpeen kovan paikan tullen.
Olipa kaula pitkä, normaali tai kadonnut,
HANS tuntuu yleensä aika hankalalta ensi alkuun. Mutta siihen tottuu pian ja tuskastumista vähentää, jos harjoittelee hihnojen kiinnittämistä ja irroittamista sen verran, ettei kisassa joudu sen kanssa tuskastelemaan. Ne perk**eleen kinnikkeet aiheuttavat kiukunpurkauksia, joskin koko reisan voi laittaa ”AKK:n syyksi”. Hyvin ”HANS jumpannut ” näyttää jo ensimmäisessä kisassa ihan pro-kuskilta, ja irrottelee hihnat vaivattomasti kuin ohimennen ja osaa ottaa kypärän HANSeineen pois päästä joutumatta turvautumaan huollon apuu. Siinä erottuu selvästi harjottelemattomista, jotka kulkevat koko huoltotauon kypärä päässä ja HANS niskassa ja juuttuvat HANSistaan auton oviaukkoon siitä ulos tai sisään yrittäessään. Henkinen HANS -yliote antaa
ainakin sekunnin kilometrille etumatkaa!
Tuohon ahdistavaan alkutuntumaan liittyy kuitenkin tärkeä turvallisuusjuttu ja siitä seuraavassa.
VAROITUS: Tuet tulevat tehdassäädöillä. Tämä sopii valtaosalle ihmisiä, joilla on ”tuen paksuinen niska”. Ensi kokeilussa saattaa käydä niin, että tuki tuntuu olevan liian rajoittava. Kun se on kuitenkin pakollinen väline, niin pakko sitä on pitää vaikkei siitä pitäisikään. Jos tuki puristaa tai hölskyy, se on väärän kokoinen ja silloin ei auta kuin vaihtaa pulikka. Jos koko on oikea, niin ahdistukseen lähdetään yleensä hakemaan apua pidentämällä hihnoja. Niissähän on valmistajan mukaan 2 sentin säätövara suuntaansa ilman, että turvallisuus siitä kärsii. Kun mitoitus on aika karkea (niska voi olla kapulan koon ala- tai ylärajalla) ja ihmisissä voi olla isojakin eroja, niin
hihnojen pidentämisen kanssa kannattaa olla joka tapauksessa pidättyväinen. Minä ainakin suosittelen, että kannattaa yrittää
totutella mieluummin muutaman kisa EK:n verran ennekuin lähtee pidentämään mitää, ellei siihen ole ilmiselviä perusteita. Pienen lyhentämisen voi tehdä sillä siihen suuntaan ylilyönnin vaaraa ei juuri ole.
Liukukiinnikkeinen HANS säätyy hihnan osalta vain hihna vaihtamalla. Vaihtohihna on aika kallis ja uskon, että sopivan mitan hankkiminen ostohetkellä on edullisempaa. Hihnoja on kolmea eri mittaa ja ne ovat tuuman välein, joten pykälän säätö vaikuttaa puoli tuumaa puolelleen. Liukukiinnike antaa paremman pään liikkumisvaran, joten siihen totuttautuminen käy pienemmällä ”Mua ahistaa, per**leen Ma**nen!” –reaktiolla ja hihnan pidentäminenkään ei tunnu niin helposti tarpeelliselta. Meillä kartturi halusi M kokoiseen palikkaansa lyhyemmän hihnan ja se vaihdettiinkin S –kokoon. Ehkä hän on mitoitukseltaan normaalin alarajalla tai sitten syy saattoi olla sekin, että hänellä oli jo muutaman vuoden ollut kiinteäkiinnikkeinen HANS –tuki käytössä ja tottunut rajoitettuun pään kiertoon.,jolloin samanpituinenkin liukukiinneke tuntui ”löysältä”.Eli kyllähän siinä käy niin, että aikaa myöten ei osaa ilman HANSia enää autoa ajaakaan, vaan alkaa käyttää sitä siviilissäkin.
Samaisen Schrothin sivustolta löytyy tietoa HANSista. Kannattaa tutustua:
http://www.schroth.com/racing/produkte.php?kat=16 (Kielen voi vaihtaa englanniksi, mutta tähän ei sille sivulle suoraa linkkiä saa.)
Vaikka minä tässä ”mainostan” Schrothin sivustoja informaation lähteenä, ei minulla ole mitään intressejä suositella juuri heidän tuotteitaan. Me olemme käyttäneet Schrothin vöitä ja ensimmäiset HANSimmekin tulivat sieltä. Nyt on käytössä
Stand21:n HANSit, kun niiden mitoitus oli kuskille sopivampi ja liukukiinnike oli niihin vissiin saatavana ennenkuin Schrothiin.
Kannattaa selvitellä, mitä on saatavilla ja mihin hintaan. Pienikin kimppahankinta antaa yleensä halvemman hinnan ja ulkomailtakin voi hankintojaan tehdä, jos sen homman osaa. Silloin on kyllä paljon helpompaa, jos tietää tarkalleen, mitä haluaa ja tarvitsee, ettei tarvitse ryhtyä vaihtamaan epäsopivaa tuotetta. Kotimaisen kauppiaan kanssa sovitukset ja vaihdot sujuvat periaatteessa helpommin ... ehkä.
Huomasin ralli.netissä HyUA:n ilmoituksen tilaisuudesta 6.1.2010, joka ennakkotietojen mukaan näyttää mielenkiintoiselta ja josta voi saada hyödyllistä tietoa kaikkienkin hankintojen osalta. Enempää en tosin asiasta tiedä kuin mitä ralli.netin uutisissa lukee. Voisivat ottaa erikokoisia HANSeja erilaisilla hihnoilla sovitusta varten, ellei sitten paikalla ole jotain kauppiaita näytteineen.
Keskustelu HANSin ja muiden ”uusien” turvallisuusvälinevaatimusten ympärillä on ollut vilkasta. Niistä voi jokainen esittää vapaasti omat mielipiteensä. Minusta on kuitenkin tärkeää, että oltiin asioista mitä mieltä hyvänsä, on jokaisen itsensä etu, että jos jotain turvavälinettä käyttää, tekee sen tavalla, joka on oikein ja jolla saadaan paras mahdollinen hyöty välineen käytöstä ja vältetään vammojen syntyä. Minusta
HANSit niskassakin voi edelleen kirota koko vehkeen tarpeellisuutta, kunhan vyöt, hihnat, pulikan kulmat, yms. ovat oikein asennettuja, säädettyjä ja oikean kokoisia.
Kääntäjästipendi: Viittasin aiemmin noiden Schrothin ohjeistuksen avainasioiden suomentamiseen ja julkistamiseen niitä varten, joille asia ei kielestä johtuen muuten aukea. Itselläni ei ole mahdollisuutta ko. puuhaa tehdä, mutta jos joku teekkari tai vastaava opiskelija tai työtön valantehnyt kielenkääntäjä haluaa puuhan harrastajien eteen tehdä, olen valmis antamaan tälle 250 euron stipendin ”pizzaa ja coca colaa varten”. Sen verran voin olla mukana, että voimme yhdessä katsoa, mitä kohtia on syytä laittaa suomenkielelle. Ei tässä ole tarpeen kaikkia tutkimustuloksia yms. kirjoitella vaan ainoastaan oikeaan käyttöön opastavat kohdat. Yhteyden saa yv:llä. Enhän minä tiedä vaikka jollain maahantuojilla olisikin tuollaisia dokumentteja tuotteistaan ja koko homma on tarpeeton. Ilmoitelkaa, jos tällaisia löytyy.
Hyviä Jouluja ja alkavaa vuotta 2010 kaikille säädyille!
-hannulehessaari
