Öhlinsin säätäminen / auto huojuu

[Turtle]

Auttaako huojumiseen kovemmassa vauhdissa ulosjouston tiukentaminen vai jokin muu säätö?

Tietenkin auton laskeminen auttaa, jos mahdollista tehdä.

Saa antaa vinkkejä ylipäätään iskareiden säätämisestä.

[huhhuh]

Sehän on helppo kokeilla auttaako ehdottomasti säätö.

[Frog]

1. Ajokorkeus oikeaksi
2. Oikeen jäykkyyset jouset
3. Vakaajat kuntoon
4. Säädöt puoleenväliin
5. Ohjauskulmat
6. Rengaspaineet kohdilleen
7. Sitten vaan järjestelmällistä ajoa ja vedot sekä säädöt paperille !
8. Tienvaihto ja sama homma toisin päin ( 7 )
9. Jos mikään ei vaikuta niin joku on pielessä ?
10. Tarvittaessa ammattiapua testeihin

[Turtle]

Kiitos hyvästä listasta! Auto Integra
1. Ajokorkeus oikeaksi
- Iskarin joustovaran puoleen väliin vai voiko olla alempana?
- Mikä on ylipäätään oikea ajokorkeus?
2. Oikeen jäykkyyset jouset
- Edessä 60 kg ja takana 40 kg. Onko ok?
3. Vakaajat kuntoon
- Vakiot
4. Säädöt puoleenväliin
- Nyt aikalailla löysemmällä. Pitääpä kokeilla puolessa välissä.
6. Rengaspaineet kohdilleen
- Mikä pitäs olla Pirellissä?
9. Jos mikään ei vaikuta niin joku on pielessä ?
- Kuskissa vika, mutta sitä ei saa toimimaan mitenkään -> pakko yrittää säätää autoa
Tuo huojuminen nimittäin johtuu tekemistäni apromisista uskaltasko vai ei / kaikista epävarmoista liikkeistä siinä samalla... autohan toimii ihan ok, jos vain osaisin ajaa...

[Frog]

Kiitos hyvästä listasta! Auto Integra
1. Ajokorkeus oikeaksi
- Iskarin joustovaran puoleen väliin vai voiko olla alempana?
- Mikä on ylipäätään oikea ajokorkeus?
2. Oikeen jäykkyyset jouset
- Edessä 60 kg ja takana 40 kg. Onko ok?
3. Vakaajat kuntoon
- Vakiot
4. Säädöt puoleenväliin
- Nyt aikalailla löysemmällä. Pitääpä kokeilla puolessa välissä.
6. Rengaspaineet kohdilleen
- Mikä pitäs olla Pirellissä?
9. Jos mikään ei vaikuta niin joku on pielessä ?
- Kuskissa vika, mutta sitä ei saa toimimaan mitenkään -> pakko yrittää säätää autoa
Tuo huojuminen nimittäin johtuu tekemistäni apromisista uskaltasko vai ei / kaikista epävarmoista liikkeistä siinä samalla... autohan toimii ihan ok, jos vain osaisin ajaa...

1. Monessa autossa on luokituskorkeusminimi OK tai 2/3 ylösjoustoo ja 1/3 sisään
2. Jouset varmaankin OK
3. OK
4. Puoliväli on kompromissi aloitukseen
6. 2.3 bar lämpöinen rengas

Ylösjouston kiristys yleensä vähentää vetopitoo, Öhlärissä yleensä 60 klikkiä, kannattaa kääntää vähintään 5 kerralla, että huomaa eron.
Sisäänjouston löysentäminen myös vähentää vetopitoo, yleensä 30 klikkiä ja kannattaa kääntää vähintään 3 kerralla että huomaa eron.
Aukipäin löystyy
Kiinnipäin kiristyy
Aina kun tekee muutoksia niin vain yksi asia kerrallaan !!

[141697]

Nuo jouset soralle kuullostaa kyllä liian jäykiltä, 40/25kg kuullostas paremmalta. Kaverin FX corollan alustaa sääti yks rallimestari ja hän olis halunnut kokeilla vieläkin löysemmällä jousella. Mutta kokeilemallahan ne sopivat löytyy.

[Turtle]

Jos jousen pitää pitää auto "ajokorkeudessa" ilman esijännitystä, niin ei tuo 60 kg jousi ainakkaan sen perusteella ole liian jäykkä!

Takana saattaa olla liian jäykkä.

Integrahan ei ole mikään keijukainen 1160 kg oli viimeksi, kun punnittiin. Luokituspaino 977 kg

Onko kellään tiedossa Integran painojaukamaa?
Oisko 700 / 400 kg?

FX taitaa olla aikapaljon kevyempi?

[Frog]

No joskus löysempi jousi hidastaa ylösjoustoa ja auto irtoo ilmaan hitaammin ! Mutta pyöräpaine vähenee, joka kuiteskin on tärkeempi vetopidolle ja ohjaus tuntumalle ! Mutta rallijousitus on kuiteskin paras aina kun se on kompromissi. Eli ei voi sanoo muuta kuin että jousen tulee kantaa massa ja iskarin rauhoittaa tilanne, merkeillä ja väreillä ei nykyään ole suurtakaan eroa jos perusasiat on kunnossa.
P.S. Nyt pitää horjua sänkyyn

[MPRO]

Oleellinen tieto on ehdottomasti se, että miten vaimentimien säätöklikit toimivat oikeasti. Varsinkin kaksisäätöisissä vaimentimissa, rebound säätö vaikuttaa monesti myös bump puolen säätöön, vaikka ei tietenkään pitäisi. Miksi silloin ylipäätään olisi kaksi säätönappulaa?
Oikein toimivissa vaimentimissa ne eivät vaikuta toisiinsa. Hyvin toimivissa yksisäätöisissä vaimentimissa taas voidaan yhdelläkin säätönappulalla säätää halutussa suhteessa molempia. Silloinkin täytyy tietää, kuinka säätö toimii ja vaikuttaa käytännössä.

Se onko vaimentimessa seitsemänkymmentä klikkiä vai seitsemän ei ole oleellista. Tärkeintä on säätöalueen laajuus, siis ei klikkien määrä, ja miten eri asennot vaikuttavat vaimentimen toimintaan eri nopeusalueilla. Siis liikenopeuden, jolla ei välttämättä ole tekemistä ajoneuvon vauhdin kanssa. Myöskään ns klikkien puoliväli harvemmin on vaimennuksen puoliväli ja vielä harvemmin, tuskin koskaan, vaimennus säätyy hitaalla alueella lineaarisesti männän liikenopeuden mukaan.

Monesti olen törmännyt dynamometrissä vaimentimiin, joissa 20 ensimmäistä klikkiä säätää 1/4 säätöalueesta. Seuraavat kymmenen saman verran ja vimeiset viisi puolet. Yhtä useasti olen ajanut kaksi, tai useampisäätöisiä vaimentimia, jopa suoraan arvostetuista huolloista tulleita, joissa säädöt vaikuttavat miten sattuu. Käytännön testaaminen on tällöin todella hankalaa ja aikaa vievää, kun ei edes tiedetä mitä tapahtuu, kun napsuja käännellään. Aikaa ja bensaa palaa aivan turhaan.

Ainoa keino vaimentimen ominaisuuksien ja säätöjen selvittämiseksi on ammattikäyttöön tarkoitettu iskunvaimennin dynamometri ja asiantunteva käyttäjä. Siinä selviää myös, toimiiko säädöt halutusti ja tarvitaanko ehkä muutakin huoltoa.

Tuo alkuperäinen ongelmasi, "huojuminen", joka kaikella kunnioituksella asian paremmin selvittämiseksi, vaatisi vähän tarkempaa analyysiä, voisi johtua, sikäli, kun kysymys on vaimentimista, eikä muista tekijöistä, kuten esim renkaasta tai niiden paineista, tai huonolaatuisista/viallisista jousista, siitä, että vaimentimen hitaan alueen rebound vaimennus on riittämätön. Tämä johtuen joko säädöistä, tai siitä, että vaimentimisssa on jotain vikaa. Myös vaimentimien sisuskalut (mäntä/shimmitys, paineet), voivat olla monen sepän jäljiltä aivan päin persikkaa.

Terveisin
Juha Heino
M-Pro Racing/AST-Suomi
www. astsuomi.fi

[Frog]

Iskari ammattilaiset on siitä ihmeellisiä että heillä on kaikilla omat juttunsa ja aina se oma on paras juttu ! Siksi ne simmit ja sisuskalut on useimmiten päin persikkaa kun ne aukaisee joku muu kuin on kasannut, ja huoltoja on semmoisiakin että pestään päältä ja se on siinä. Jos kuiteskin haluu ammattiapua sitä saa jokaiselta joka on siihen asiaan ja merkkiin peryhtynyt, joiltakin laajemmin ja joiltakin nimeksi. Uskon että meidän maassa ei ole kuin yhdenkäden sormilla laskettavissa ne iskari ammattilaiset jotka tietää mitä tekee ja mitä kannattaa tehdä, muut luulevat tietävänsä. Jokaisen merkin maahantuojat ovat yleensä koulutettuja ja hommansa osaavia, sen lisäksi on kavereita jotka omaavat muuten riittävän tietotaidon asioiden selvittämiseski.
Itse en huolla enkä korjaa iskareita mutta olemassa olevat ominaisuudet kylläkin voidaan selvittää ja koittaa löytää paras kompromissi ostamatta heti uusia pumppuja.
Tämä kirjoitus siksi että kannattaa aina miettiä kaksikertaa onko ne omat iskarit oikeesti nyt huonot tai vääränmerkkiset. Kaikki merkit toimii ja kaikkien merkkien ammattilaiset antavat ne parhaat totuudet olemassa olevista. Omaan Corollaan löytyy kolmen valmistajan jousitukset ! Edulliset Bilstain ja sitten useamman tonnin maksavat kolmesäätöiset kahden erimerkin alustat, ajollisesti kaikki toimii minun mielestä loistavasti
T. Ari

[MPRO]

En ottanutkaan kantaa mihinkään merkkiin erityisesti, ainoastaan totesin, mitä olen dynamometrissämme nähnyt. Huollamme itse vain omia merkkejämme ja aina huollon jälkeen toteamme tulokset dynossa. Toki olen lukuisia muunkin merkkisiä iskareita availlut ja tutkinut, sekä jutellut useankin muun merkkisiä iskareita edustavien hemmojen kanssa Suomessa ja ulkomailla.
Lähtökohtana pitääkin olla aina ja vain, miten saamme pidot paranemaan. Siinä kun liikkuvia osia on paljon muitakin kuin iskarit.
Juttuni pointti olikin, että vaimentimien ominaisuuksien toteamiseksi ja muutosten vaikutusten arviointiin varmin ja helpoin keino on dynamometri. Niitä käyttää alan ammattilaiset kaikkialla maailmassa, merkeistä riippumatta. Dynamometriajo poistaa yhden epävarmuustekijän testaamisessa ja antaa aikaa keskittyä lukuisiin muihin muuttujiin, joita kilvan ajamisessa kyllä riittää.

[ctr]

Ei kai silloin kannata alkaa ensimmäisenä säätämään autoa, jos kuljettaja myöntää vian olevan itsessään. Opettele ajamaan niin, että
se epävarmuus katoaa, ja jos auto ei toimi sittenkään niin voi alkaa parantamaan. Se jousituksen säätö on tosi hidasta ja kallista puuhaa..
Omakohtaista kokemusta asiasta.

[ärrä]

Hieno keskustelu. Iskarimiehet vois enempi avautua Itsekkin olen vuokra-autoja kokeilessa törmännyt hyrjasti huojuviin säätöihin Öhlinsin iskareilla. Ilmeisesti öhläri pajojen tapa simmitellä. Auto ei välttämättä ole hidas mutta pintakovaan tottuneena epävarman tuntuinen.Rallisahan lähes yhtä tärkeää on saada autoon hyvä luottamus kun teoriassa nopeat säädöt. Integran jousia vertailessa täytyy muistaa että ne ei vaikuta suoraan vaan momenttivarren kautta. Myös kaikissa alusta ongelmissa kannattaa muistaa alustan puslat vaikka se ei tähän huojumiseen liitykkään. Kuten Ari sanoi säätele rohkeesti useampi naksu kerrallaan mutta vaan yhtä aluetta ja laita alkutilanne ylös paperille että voit palata lähtötilanteeseen jos menee huonompaan suuntaan. Pitää myös muistaa että kaikki vaikuttaa kaikkeen. kuten takaiskareiden säädöt etupäähän :=)

[bttmotorsport]

Arska sanoi (aivan oikein) että tässä maassa on vain muutama ukko joka osaa tosiaan säätää/rempata iskareita. Mun mielestäni tässä maassa on vain aika vähän niitä kuskeja joilla se alustan merkki/säätö vaikuttaa pätkätuloksiin. Eli jos laitetaan bemarin alle Bilsut suoraan -90 luvulta tai sitten xtuhannen Reigerit tai mitä niitä nyt onkaan, pätkäaika ei sitten varmaan parane. Mutta onhan se varmaan kivaa niitä napsutella ja pääsee kotoo pois...

Kultaisella -80 luvulla yksi tuttava kun teki 1300 -escorttin ja budjetti loppui kalkkiviivoilla juuri iskareitten kohdalla niin taakse sopi mainiosti kuorma-auton hytin iskarit. Ja luokan kärkeä sitä kolkutteli, unohtui vaan Sisulta kysyä että mitkä schimmitykset noissa oli.

Ja kyllähän se alusta on tärkeä asia mutta mitä vaativampaan ja kalliimpaan alustaan mennään niin sitä helpompi on niitten säätöjen kanssa mennä kuutamolle. Itse en ymmärrä niistä mitään mutta monenkin nuoren kyvyn alustatestejä on tullut seurailtua vuosien varrella ja siinä samalla kuullut runsaasti "asiantuntijoiden" neuvoja ja juuri näitä perusteluja että miksi se oma merkki on huomattavasti vaikka tehtaan autojen pumppuja parempi.

[ctr]

Kai niitteen iskari gurujen nimetkin voi tänne laittaa,ettei kaikki mene p**se edellä puuhun?