Turvakaariputken materiaali
- IlkkaT
- Viestit: 6
- Liittynyt: 14.08.2007 00:00
Turvakaariputken materiaali
Moi!
Olen tässä tekemässä kaaria munakadettiin ja ei oikein ole tullut selvyyttä tuosta kaariputken materiaalista.
Säännöissähän sanotaan että putki tulee olla saumaton kylmävedetty hiiliteräs, jonka vetolujuus 350 N/mm2. Okei.. Onko tuo sitten myötö vai murtolujuus kun sitä ei ole mainittu? Kyselin AKK:ltakin mutten vielä saanut vastausta.
Teräsmyynneissä olisi ainakin tarjolla putkea materiaalina S235GH, jonka myötölujuus on alle tuon 350 N/mm, olikohan ihan alk. 235 N/mm2 , mutta murtolujuus alk. 360 N. Lujuus riippuu materiaalivahvuudesta. Näissä suhteellisen ohuissa kamoissa mennään jossain skaalan yläpäässä. Kyseessä joku raekoon muokkautumisilmiö vedettäessä. No anyway.. pilkunpiip.
Jos materiaalin pitäisi olla vahvempaa, olisi vaihtoehtona S355??, jonka myötölujuus alkaa tuosta 355 N/mm2:sta. Ongelmaksi vaan muodostuu se että tätä ei oikein taida saada mistään. Ainakin Kuusakoskella luki Onnisen luetteloa ja sanoi että ei oo, ei tuu.
Kertokaa mitä tiedätte aiheesta.. Ja mistä ostatte kaariputkenne jkl-seudulla?
T: Ilkka T.
Olen tässä tekemässä kaaria munakadettiin ja ei oikein ole tullut selvyyttä tuosta kaariputken materiaalista.
Säännöissähän sanotaan että putki tulee olla saumaton kylmävedetty hiiliteräs, jonka vetolujuus 350 N/mm2. Okei.. Onko tuo sitten myötö vai murtolujuus kun sitä ei ole mainittu? Kyselin AKK:ltakin mutten vielä saanut vastausta.
Teräsmyynneissä olisi ainakin tarjolla putkea materiaalina S235GH, jonka myötölujuus on alle tuon 350 N/mm, olikohan ihan alk. 235 N/mm2 , mutta murtolujuus alk. 360 N. Lujuus riippuu materiaalivahvuudesta. Näissä suhteellisen ohuissa kamoissa mennään jossain skaalan yläpäässä. Kyseessä joku raekoon muokkautumisilmiö vedettäessä. No anyway.. pilkunpiip.
Jos materiaalin pitäisi olla vahvempaa, olisi vaihtoehtona S355??, jonka myötölujuus alkaa tuosta 355 N/mm2:sta. Ongelmaksi vaan muodostuu se että tätä ei oikein taida saada mistään. Ainakin Kuusakoskella luki Onnisen luetteloa ja sanoi että ei oo, ei tuu.
Kertokaa mitä tiedätte aiheesta.. Ja mistä ostatte kaariputkenne jkl-seudulla?
T: Ilkka T.
-
- WRC
- Viestit: 1096
- Liittynyt: 29.05.2004 00:00
- henkka_ok
- WRC
- Viestit: 1187
- Liittynyt: 12.01.2005 00:00
Re: Turvakaariputken materiaali
Kun puhutaan vetolujuudesta, niin silloin on kyse myötörajasta. Luulisin.IlkkaT kirjoitti:Säännöissähän sanotaan että putki tulee olla saumaton kylmävedetty hiiliteräs, jonka vetolujuus 350 N/mm2. Okei.. Onko tuo sitten myötö vai murtolujuus kun sitä ei ole mainittu? Kyselin AKK:ltakin mutten vielä saanut vastausta.
Ei taitu!
- IlkkaT
- Viestit: 6
- Liittynyt: 14.08.2007 00:00
putkimateriaali
oho.. henkka kerkes väliin.. edellinen oli saxspeedille.
Henkka: Juu.. näin minäkin kuvittelisin. Kun muutoin ne kaaret olisi tuolla voimalla jo vähän vinossa. Se vaan ihmetyttää että voiko se oikea putki olla oikeasti hankalaa hommata? Kun tuo em. S235GH putki, josta kyllä luulen ison osan kaarista olevan tehdyn, ei mene myötörajallaan lähellekään speksiä.
Ilkka
Henkka: Juu.. näin minäkin kuvittelisin. Kun muutoin ne kaaret olisi tuolla voimalla jo vähän vinossa. Se vaan ihmetyttää että voiko se oikea putki olla oikeasti hankalaa hommata? Kun tuo em. S235GH putki, josta kyllä luulen ison osan kaarista olevan tehdyn, ei mene myötörajallaan lähellekään speksiä.
Ilkka
-
- WRC
- Viestit: 1096
- Liittynyt: 29.05.2004 00:00
Re: kaariputki
Turvakaariksi kelpaavaa Onnisen "KAMAA"IlkkaT kirjoitti:..ja putken materiaali on?
"Tuhatsatayksitoista"
- IlkkaT
- Viestit: 6
- Liittynyt: 14.08.2007 00:00
Onnisen "kama"
"Onnisen kama" ei täytä materiaalivaatimuskriteerejäni 
Kenen/minkä mukaan se täyttää vaatimukset? Varmastikin jotain tarkempia speksejä on olemassa...
Ilkka

Kenen/minkä mukaan se täyttää vaatimukset? Varmastikin jotain tarkempia speksejä on olemassa...
Ilkka
-
- KV
- Viestit: 301
- Liittynyt: 17.05.2004 00:00
Tuolta pitäis löytyä putkea jonka kriteerit varmaan kelpaavat sinulle.
http://www.polarputki.fi/
http://www.polarputki.fi/
- IlkkaT
- Viestit: 6
- Liittynyt: 14.08.2007 00:00
turvakaarimateriaali
KaiMarkus / Guffe:
Juu.. Kylmävedettyä pitäisi olla eli kuumavalssattu ei kelpaa.
Ihme homma että kukaan ei tunnu tätä materiaalivaatimusta varmasti tietävän.
Tosin onko tuo sitten ihmekään kun ei tunnu AKK:ssakaan tietävän. Vieläkin odottelen sieltä tarkennusta tuohon myötö-, vaiko murtolujuus -aiheeseen..
Olen tosin tullut siihen päätelmään pienessä päässäni, että tuo S235xx (Fe35.
on se materiaali mistä nuo tehdään ja kuuluu tehdä. S355xx (Fe52) ehkäpä on jo niin kovaa, eli myötö- ja murtolujuudet ovat lähellä toisiaan, että sitä ei oikein voi enää hyvin ainakaan kylmänä taivutella. Siksi ehkä tuo polarputken S355-aine on kuumavalssattua.
Ilmeisesti siis sääntöjen vetolujuusvaatimus tarkoittaa murtolujuutta...
Ilkka
Juu.. Kylmävedettyä pitäisi olla eli kuumavalssattu ei kelpaa.
Ihme homma että kukaan ei tunnu tätä materiaalivaatimusta varmasti tietävän.

Olen tosin tullut siihen päätelmään pienessä päässäni, että tuo S235xx (Fe35.

Ilmeisesti siis sääntöjen vetolujuusvaatimus tarkoittaa murtolujuutta...
Ilkka
-
- KV
- Viestit: 301
- Liittynyt: 17.05.2004 00:00
Ote sääntökirkasta:
8.2.2.8. Hitsausohjeita
Kaikki hitsaussaumat tulee olla korkeinta mahdollista laatua ja täyttää sauma kokonaisuudessaan (suositellaan suojakaasuhitsausta). Vaikkakin hyvännäköinen hitsaus ei välttämättä takaa sen laatua, huononnäköiset hitsaukset eivät koskaan ole merkki hyvästä työstä. Käytettäessä lämpökäsiteltyä terästä tulee valmistajan ohjeita seurata (erikoispuikot, suojakaasu).
Ennenkaikkea on huomattava, että lämpökäsittely ja seokseton korkeamman hiilipitoisuuden omaava teräs voi aiheuttaa ongelmia, ja että huono rakenne voi aiheuttaa lujuuden heikkenemistä (haurastumista) ja joustavuuden katoamisen.
Kaikki putket varustetaan valmistajan tunnuksella ja materiaalitiedoilla. Putket, joille vaaditaan ainestodistus EN 1 0204.3.1 merkitään
sulatusnumerolla. Putkien merkintätapaa säätelevät EN-standardit, ja tiedot merkitään automaattisesti valmistusprosessissa. Merkintä kertoo lukijalleen putkesta kaiken.
Merkkiyhdistelmä P235GHTC1:
P kertoo että putki soveltuu paineastiakäyttöön, 235 ilmoittaa
putken myötölujuuden vähimmäisarvon huoneen lämpötilassa Mpa ja GH ovat kuumalujan teräksen tunnuksia. Viimeinen numeroeli TC1 ilmoittaa putken testiryhmän. Ainestodistuksesta selviävät valmistusstandardit,
mittatiedot, raaka-aine, kemiallinen analyysi, tehdyt mekaaniset koestukset ja niiden arvot. Sulatusnumero tai sulatustunnus yhdistää ainestodistuksen ja tuotteen.
8.2.2.8. Hitsausohjeita
Kaikki hitsaussaumat tulee olla korkeinta mahdollista laatua ja täyttää sauma kokonaisuudessaan (suositellaan suojakaasuhitsausta). Vaikkakin hyvännäköinen hitsaus ei välttämättä takaa sen laatua, huononnäköiset hitsaukset eivät koskaan ole merkki hyvästä työstä. Käytettäessä lämpökäsiteltyä terästä tulee valmistajan ohjeita seurata (erikoispuikot, suojakaasu).
Ennenkaikkea on huomattava, että lämpökäsittely ja seokseton korkeamman hiilipitoisuuden omaava teräs voi aiheuttaa ongelmia, ja että huono rakenne voi aiheuttaa lujuuden heikkenemistä (haurastumista) ja joustavuuden katoamisen.
Kaikki putket varustetaan valmistajan tunnuksella ja materiaalitiedoilla. Putket, joille vaaditaan ainestodistus EN 1 0204.3.1 merkitään
sulatusnumerolla. Putkien merkintätapaa säätelevät EN-standardit, ja tiedot merkitään automaattisesti valmistusprosessissa. Merkintä kertoo lukijalleen putkesta kaiken.
Merkkiyhdistelmä P235GHTC1:
P kertoo että putki soveltuu paineastiakäyttöön, 235 ilmoittaa
putken myötölujuuden vähimmäisarvon huoneen lämpötilassa Mpa ja GH ovat kuumalujan teräksen tunnuksia. Viimeinen numeroeli TC1 ilmoittaa putken testiryhmän. Ainestodistuksesta selviävät valmistusstandardit,
mittatiedot, raaka-aine, kemiallinen analyysi, tehdyt mekaaniset koestukset ja niiden arvot. Sulatusnumero tai sulatustunnus yhdistää ainestodistuksen ja tuotteen.
- MJT
- WRC
- Viestit: 1046
- Liittynyt: 21.05.2004 00:00
Re: Onnisen "kama"
Aikoinaan TeKussa tutkittaessa eri materiaaleja laboratorio olosuhteissa selvittelimme myös aineiden lujuuksia. Kyseeseen tuli silloin myös vetomurtolujuus, jotka siihen aikaan saatettiin ilmoittaa Fe 37 tai ST 37, St 50 yms. Varmasti kaaret kestää vaatimusten mukaisesti jos ne tehdään saumattomasta kylmävedetystä[ ST 37 teräksestä. Jos jollakin on vielä olemassa Hjalmar Ström´in Tekniset taulukot kirjanen. Löytyy sieltä tarvittava tieto. Valitettavasti ei osunut tätä kirjoittaessani käteeni vaikka minulla pitäisi olla niitä kaksin kappalein.
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä. Jos haluaa varmasti kestävät, voi ne tehdä umpiraudasta.
quote="IlkkaT"]"Onnisen kama" ei täytä materiaalivaatimuskriteerejäni
Kenen/minkä mukaan se täyttää vaatimukset? Varmastikin jotain tarkempia speksejä on olemassa...
Ilkka[/quote]

Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä. Jos haluaa varmasti kestävät, voi ne tehdä umpiraudasta.
quote="IlkkaT"]"Onnisen kama" ei täytä materiaalivaatimuskriteerejäni

Kenen/minkä mukaan se täyttää vaatimukset? Varmastikin jotain tarkempia speksejä on olemassa...
Ilkka[/quote]
- RRT
- B-junnu
- Viestit: 30
- Liittynyt: 13.01.2005 00:00
- Guffe
- Viestit: 5
- Liittynyt: 31.07.2007 00:00
Tuota sääntökirjan tekstiä pitäisi hieman päivittää, sääntöjenhän _pitäisi_ olla yksiselitteiset...
Kuitenkin nykyään kun jotain esim. teräsrakenteita mitoitetaan, käytetään mitoitusarvoina juurikin myötölujuutta. Murtolujuuden mukaan mitoittaminen kuuluu sinne historiaan, samoiten kuin vanhojen standardien St37 jne. merkinnätkin... Valitettavasti vanhat opitut tavat tahtovat olla kovin hankalasti uudistettavissa :)
Kuitenkin nykyään kun jotain esim. teräsrakenteita mitoitetaan, käytetään mitoitusarvoina juurikin myötölujuutta. Murtolujuuden mukaan mitoittaminen kuuluu sinne historiaan, samoiten kuin vanhojen standardien St37 jne. merkinnätkin... Valitettavasti vanhat opitut tavat tahtovat olla kovin hankalasti uudistettavissa :)