Öhlinsin säätäminen / auto huojuu

[NRP-JP]

Ja pitäähän niille "iskariguruille" osata antaa oikenlaista palautetta.
Ei kukaan pysty tekemään huippuiskaria sulle jos kuski itse ei pysty antamaan "oikeaa dataa" auton käytöksestä ja mitä haluaa... Varmaan kaikki ns. merkkitolpat on hyvin lähellä samalla viivalla? Jousi, vakaaja ja geometria on varmaan isoimmat asiat missä auto kohtaiset erot tulevat..
Kuten täällä jo mainittu niin ei suinpäin kannata lähteä tolppia syyttämään... Tottakai pitää säätää mutta myös huomata sitten ero kun naksuteltu :)

[Masa]

Kai niitteen iskari gurujen nimetkin voi tänne laittaa,ettei kaikki mene p**se edellä puuhun?

Öhlinsilä Pekka Siltanen.

[MPRO]

Niinkuin yleensäkin, niin monesti nämä nettikeskustelut livahtavat kovin helposti ihan johonkin muuhun, kuin siihen mistä oli alunperin puhe. Mutta jatketaan uhallakin vielä vähän.

Kun säädettävät monotube vaimentimet tulivat 80-luvun puolenvälin paikkeilla kilpa-autoiluun, ne antoivat aivan uusia mahdollisuuksia alustan, tai paremmin iskunvaimentimien säätämiseen, kuin aiemmat twin tube, tms vaimentimet. Myöhempien aikojen propellihattuiset, innokkaat insinöörit ovat välillä kehitelleet aivan liian monimutkaisiakin ratkaisuja, joita edes tehdastallit eivät ole saaneet toimimaan. Miten sitten normi harrastaja, joka ei edes ymmärrä mitä ne nappulat siellä iskarin päässä tekevät. Toisaalta on myös selvä, että kehitys kehittyy ja vaatii myös kuljettajilta uusien asioiden omaksumista. Paneutumalla asioihin alkaa ymmärtää, että ei nämä vaimenninjututkaan mitään woodoota ole.

Perusasia alustan toimivuudelle on, että pyörät pysyvät maassa jolloin jarruttaminen, kiihdyttäminen ja kääntäminen on huomattavasti tehokkaampaa.
Useimmat Ralli.netin käyttäjistä ovat omin silmin nähneet nyky WRC-autojen käyttäytymistä pikataipaleilla. Vielä 80-luvulla noista pompuista, noilla vauhdeilla, ensimmäinen olisi päätynyt tielle, seuraava lähes yhtä korkea, tai korkeampi pomppu, suoraan metsään.
Hyvä, toimiva vaimennin toimii oikean jousen kanssa yhtä hyvin on siellä sitten yksi,tai viisi säätöä, tai vaikka ei yhtään. Muistaa täytyy myös, että hyvän ajettavuuden kokonaisuudessa on paljon liikkuvia osia. Vaimennin ja jousi ovat vain yksi osa-alue.
Ja jos se vanha, vähän öljyä tihkuva ruosteinen putki tuntuu toimivalta, niin siitä sitten vaan. Tää on siitä kiva harrastus, että tätä voi jokainen tehdä ihan niinkuin itse haluaa.

Se mitä painotin alunperin oli se asia, että merkistä riipumatta, jos siinä vaimentimessa kuitenkin on yksi, tai useampi säätö, niin turha niitä on mennä sinne metsään kääntelemään, jos ei oikeasti ole tietoa miten ne vaikuttavat, tai toimivatko ollenkaan. Kaikki tuntemani moottorivirittäjätkin käyttävät hyväkseen tehodynamometriä arvioidakseen, tai säätääkseen tekemiään moottoreita. Ihan samasta asiasta on kyseessä iskunvaimennin dynossakin.

T
Juha
astsuomi.fi

[jjkoski2]

Ja vastaavasi, jotta saataisiin keskustelu oikeille raiteille: Integra, takajousi, onko jollakin kokemusta muusta kuin tuosta 40kg jousesta, mikä jo aiemmin mainittiin? Itsellä tällä jousella ainakin perä on hyvin ryhdikäs, jopa vähän ryhdikkäämpi kuin muilla.

Ennen kuin lähden löysempiä jousia hakemaan ja kokeilemaan, olisin kiitollinen kommenteista.

[Frog]

Kyllä ne perus asiat oppii juuri metsässä, seurasin sen 5 vuotta kun insinöörit teki iskareita dynossa wrc autoon ja joka kerta ne kuiteskin ajettiin juuri metsässä tai savannilla, parhaat iskarit rakennettiin ihan kuorma-auton takatilassa kauluspaita päällä ja toimitusta seurasi iskari inssi dynolaput kourassa juputtaen että ei toimi ! Mutta kun ne vaan toimi. Sitten kun oli saatu metsätyöt tehtyä niin dynoa apuna käyttäen tehtiin samanlaisia vaimentajia aina 3 sarjaa per auto. Se että mitä nykyään tehdään dynolla ralliiskareiden kanssa ei minulla ole muuta tietoa kuin että jotkut kopioi toisten tekemisiä.
P.S. Tarina Mäntyharjun iskari testistä WRC Corolla
Iskariseppä ( ruotsalainen ) simmaili pumppuja ja oli kaatanut öljyn kahvimukiin ! Johon toimitusta seuraamaan tullut pikkupoika sanoi ! Eikö tuo ole vaarallista ? Seppä sanoi ,että ei se pahvimukia riko ! Johonka pikkupoika korjasi nopeasti että sano sille että tarkoitin ettei juo sitä ! Samalla iskari seppä oli juuri ottanut huikat siitä 307 öljystä ja sanoi että menkää pois häiritsemästä.

[Turtle]

Ja vastaavasi, jotta saataisiin keskustelu oikeille raiteille: Integra, takajousi, onko jollakin kokemusta muusta kuin tuosta 40kg jousesta, mikä jo aiemmin mainittiin? Itsellä tällä jousella ainakin perä on hyvin ryhdikäs, jopa vähän ryhdikkäämpi kuin muilla.

Ennen kuin lähden löysempiä jousia hakemaan ja kokeilemaan, olisin kiitollinen kommenteista.

Samaa mieltä takajousista! Perässä ongelmat on! Keula tuntuu hyvältä. 30 kg jouset löytyy hyllystä ja niitä on tarkoitus kokeilla, kun aikaa testiin löytyy.

Huomenna testataan muutamaa tekemäämme muutosta ja päästään pätkälle säätämään. Kommentoin auttoiko tehdyt muutokset!

Ottakaahan Integra miehet/naiset mittanauha käteen ja käykää mittaamaassa ajokorkeus. Eli navan puolivälistä lokarin reunaan. Tämä olisi "kiva" tieto!

Lisäksi kiinnostaa nimenomaan Integran taka-auraus, caber kulmat, onko vakaajat kiinni yms täsmä tieto.

[Arcos]

Sekoitetaanpa tätä alusta pakkaa entisestään. Nythän jm latvalan peetulla ajetun parin kisan jälkeen on maailmanalustakirjat melkolailla sekaisin.
-70 luvun lehtijouset ja simmatut bilsut/reigerit. Aikakauden -76-81 mukainen paitsi renkaat.
Vauhti jotain käsittämätöntä kun yleisen kärki niin f kuin sm 2 veto ei ehdi ainakaan kesällä nuotista.
Miten tämä on mahdollista, tohon vauhtiin ei nyt vaan riitä pelkkä rautainen ja innostunut ammattimies tuhansine ek kilsoineen.

[ctr]

Sekoitetaanpa tätä alusta pakkaa entisestään. Nythän jm latvalan peetulla ajetun parin kisan jälkeen on maailmanalustakirjat melkolailla sekaisin.
-70 luvun lehtijouset ja simmatut bilsut/reigerit. Aikakauden -76-81 mukainen paitsi renkaat.
Vauhti jotain käsittämätöntä kun yleisen kärki niin f kuin sm 2 veto ei ehdi ainakaan kesällä nuotista.
Miten tämä on mahdollista, tohon vauhtiin ei nyt vaan riitä pelkkä rautainen ja innostunut ammattimies tuhansine ek kilsoineen.

Eiköhan se juuri sen vuoksi Jari-Matti aja siellä MM-sarjassa?Jos se ajelis yleisen f-ryhmän tai 2-veto sm:n kans samoja aikoja, niin varmaan se kiertelis suomessa sm-ralleja..

[Masa]

Kyllä ammattikuskin ja harrastajan erottaa vauhdista. Jari-Matin vauhti historic ralleissa kuvastaa hyvin sen karun tosiasian, mikä on ammattikuskin ja harrastajan tasoero. Sama ero oli myös nähtävissä Gardemeisterin ajaessa F-ryhmän Bemarilla

Oikeilla simmeillä saadaan tehtyä hyvä iskari ilman lisäsäiliöitäkin.

[bttmotorsport]

Sekoitetaanpa tätä alusta pakkaa entisestään. Nythän jm latvalan peetulla ajetun parin kisan jälkeen on maailmanalustakirjat melkolailla sekaisin.
-70 luvun lehtijouset ja simmatut bilsut/reigerit. Aikakauden -76-81 mukainen paitsi renkaat.
Vauhti jotain käsittämätöntä kun yleisen kärki niin f kuin sm 2 veto ei ehdi ainakaan kesällä nuotista.
Miten tämä on mahdollista, tohon vauhtiin ei nyt vaan riitä pelkkä rautainen ja innostunut ammattimies tuhansine ek kilsoineen.

Tuossa aiemmin sanoin että aika harvalle tuo alustan säätely/säätömahdollisuus vaikuttaa pätkäaikoihin. Eli jos JM vetää 80 ek kmllä esim 2 minuuttia päähän niin eikös se kannattaisi tulkita niin että hommataan vaan jostain antikvariaatista ne Bilsut ja heitetään ne Proreigerbosteinhlinsit metsään niin vauhdin on lisäännyttävä. Sitä harva tunnustaa että ehkä tuo beetumies kuuluu ns rattimiehiin ja itsellä vielä runsaasti varaa kehittyä myös muilla ajamisen osa-alueilla.

Kun tulee tosiaan tuommoinen pari sekkaa kilsalla eroa niin sitten helposti sanotaan että " juu, se vasemman takaiskarin progressiivinen kolmitahtinen vastadektyyli oli väärin schimmattu noin neljä ja puoli napsua, kyl mä muuten olisin vetänyt". Ja huollon "iskariekspertti" on ottanut liian monta "schnapsua" jännitykseen.

Luulen että tämä Suomen kilpa-autokanta on niin kapea merkkikirjoltaan että jokaiseen autoon saa HYVÄN perussetin, helposti ja myös halvalla. Kaikki mahdollisuudet on jo aika lailla kokeiltu, turha alkaa pyörää keksimään. Paljonko vaikka jossain Foordissa, Mitsussa tai Tojotassa esim ne painot eri yksilöiden välillä vaihtelee?

Ja sitten kun päästään sekunnin päähän/km kärjestä luokassa/ryhmässä/yleiskilpailussa/anoppia vastaan ajettaessa, sen jälkeen vain jotain näistä muutamista asiasta tosiaan tietävistä hihasta kiinni ja kysymään neuvoa. Sitten niistä neuvoista ja OIKEASTA testaamisesta alkaa olla hyötyä kun aletaan sitä vaikeinta (ja kalleinta) sekuntia ajaan kiinni. Ja aina kannattaa maksaa sille osaavalle ja kokeneelle se päivä tai kaksi että ajaa ensin sulle hyvän ja koetun perusssetin josta yhdessä alatte hieroa niitä kymmenyksiä pois. Ja se että aivan oikeasti ymmärrät mihin päin muutokset vaikuttaa etkä vain nyökyttele asiantuntevasti kun sitä hommaa selostetaan. Ja luota yhteen kaveriin joka asian tietää ja jonka kanssa tehdään yhteistyötä pidemmällä kaavalla. Ihan varmasti kannattaa hänelle alkuun siitä maksaa, kyllä se oma kokemus ajan myötä tulee ja pystyt tekemään paljon juttuja omatoimisesti.

Jos esim paikkakunnan Esso lopetetaan ja alat käymään Kesoililla kahveella, siellä on ekspertti jonka ensimmäinen neuvo alustoista on "siis mää on kauan ihmetelly kuinka lujaa sää vedät tolla Veijo Esson alustalla joka on aivan paska. Heitä ne äkkiä meneen ja hommaa tämmöset, kyl mää jeesaan säädöissä ja vauhti paranee sekan kilsalla sitte takuuvarmasti" Ja tuloksena on se että olet 8K köyhempi ja vauhti putoaa puoleksi vuodeksi ennen kuin pääseet yhtään jyvälle uuden iskarin jutuista.

Itte tilasin hissepeliin Saksasta uuden asfalttialustan, ihan oikeat keltaiset Bilsut varmaan Dresdenin schimmityksillä ja Eibachin jouset. Maksoi 520 euroa postikuluineen. Tiedän että näin halvan alustan on pakko olla huono ja niillä ajaminen on lähinnä kuoleman halveksimista, siitä huolimatta aion niitä urhoollisesti käyttää. Ja samalla tiedän että jos otan varalle ruostuneen mutta toimivan purkaamoesimerkin ja joudun sen alle vaihtamaan, niin enpä usko että "vauhti" siitä juuri muuttuu. Jos huolto ei kerro sitä vaihtaneensa niin sitten ei muutu ainakaan. Eli tunnustan kuuluvani tähän 90% kilpailijoista joita se alustan merkki tai väri ei todellakaan auta noukkimaan yleiskilpailupalkintoja.

[Turtle]

Keskustelun alkuperäinen ongelma poistui ajokorkeutta laskemalla.

[ärrä]

Keskustelun alkuperäinen ongelma poistui ajokorkeutta laskemalla.

Hyvä. Ajokorkeuden suhdetta säätämällä (etu/taka) pystyt säätämään myös palanssia(jarrutus/kaarekäyttäytyminen) helposti.

[ärrä]

Sekoitetaanpa tätä alusta pakkaa entisestään. Nythän jm latvalan peetulla ajetun parin kisan jälkeen on maailmanalustakirjat melkolailla sekaisin.
-70 luvun lehtijouset ja simmatut bilsut/reigerit. Aikakauden -76-81 mukainen paitsi renkaat.
Vauhti jotain käsittämätöntä kun yleisen kärki niin f kuin sm 2 veto ei ehdi ainakaan kesällä nuotista.
Miten tämä on mahdollista, tohon vauhtiin ei nyt vaan riitä pelkkä rautainen ja innostunut ammattimies tuhansine ek kilsoineen.

Hannu Mikkola kävi testaamassa tällaista historiikkia ja totesi että aika paljon oli muutunut siitä kun hän semmoisella kilpaa ajeli. Ei nämä ole enään välttämättä ihan 80 luvun säädöissä mutta siitä huolimatta hyvä esimerkki mitä vaikutaa rallissa jos osaa ajaa autoa ja sen säätää mieleisekseen.

[jjkoski2]

Ja edelleen Intagrasta:
Omassa autossa irtoaa perä turhan helposti mutkissa ja tähän etsittiin lääkettä samoilla keinoin, kuin Turtle, eli laskettiin perän korkeutta. Testausaika oli turhan lyhyt, joten vielä ei päästy täyteen ymmärrykseen muutoksen vaikutuksista. Ajat eivät huonontuneet, joten ei ainakaan ihan väärään suuntaan menty. Seuraavat testit vedetään ensiviikonloppuna.

[jjkoski2]

Seuraavat testit vedetään ensiviikonloppuna.

No vedettiin testiä (Autoglymissä), mutta heti EK1:llä ajoin takakulman rehupaaliin ja siinä säätyi toinen takapyörä rajusti haritukselle. Huollossa käännettiin kaikki mahdollinen sisään, mutta edelleen jäi haritusta apukuskin pyörään 4mm, kun kuskin pyörä aurasi 2mm.

Luikasta oli.