Volkwagen‐ralli 28.2.

Helmikuun lopussa ajettiin Häijäässä kauden toinen F‐cupin osakilpailu erittäin talvisissa olosuhteissa! Lähdimme hieman epäröiden kilpailuun koska kaksi edellistä päivää oli satanut lunta todella runsaasti ja liikkeelle lähdimme neljäntenä autona, eli jouduttiin putsaamaan tietä takana tuleville!

EK 1 lähti hyvin käyntiin mutta noin 4 km:n kohdalla aloin ihmetellä kun jarrupoljin muuttui pehmeäksi ja lopulta alkoi mennä pohjaan asti jarrutuksissa, niin että sitä myöten jouduimme hieman hidastamaan vauhtiamme vaativalla pätkällä… muutaman kerran meinasi ajolinja mennä hieman leveäksi ja penkat saivat kyytiä. Onneksi pääsimme suht ehjänä pätkän maaliin ja siirtymän jälkeen alettiin tutkia vikaa. Vika löytyikin pian; oikeasta etupyörästä oli jarrusatulan ilmausruuvi löystynyt ja päästi jarrunesteet valumaan ulos, ilmausruuvi kiristettiin ja matka jatkua kohti seuraavaa pätkää!

EK 2 meni hieman haparoiden, edellisen pätkän jarrumurheiden vielä painaessa mieltä.

EK 3 alkoi pikku tilanteella heti ensimmäisessä mutkassa, kun meinasimme ajaa vauhdikkaasti ulos, mutta onneksi siitä selvittiin ja matka jatkui… ajo maittoi ja luotto autoon palasi… tuloksena pätkälle 2,5 s pohja‐aika! Tämä jos mikä valoi taas uskoa ajamiseen Huollossa vaihdettiin uudet renkaat alle
ja suunnistettiin päivän kahdelle viimeiselle pätkälle!

EK 4 oli erittäin hieno ja vaativa tie jossa meilläkin taas tilanteita riitti, mutta ajo sujui hyvin ja tuloksissa aloimme nousta kohti kärkeä!

EK 5 oli taas erittäin hienoa hämäläistä rallitietä parhaimmillaan ja erikoiskokeelle tulikin hyvä aika! Maalissa alkoi tuntua juhlavalta muiden jo onnitellessa luokkavoitosta joka näytti tulleen vain 0,2 s erolla Olli Lavikaiseen ja yleiskilpailussakin olimme sijalla 3! Kisa meni siis erittäin hyvin alun murheista huolimatta! Kaikki kuitenkin muuttui n.10 min ennen palkintojenjakoa. Ilmoitustaululle ilmestyi uudet tulokset jossa meidän sijoituksemme oli pudonnut yhdellä pykälällä? Siitä alkoikin melkoinen show selvittäessämme miksi aikaamme oli lisätty 0,9 s. Porukalla ihmeteltiin, että miten aikakortin aikoja voidaan muuttaa kisan jälkeen, sekin on näköjään mahdollista…! Koskaan ei voi olla varma sijoituksestaan, kuin vasta siinä vaiheessa kun palkintoja jaetaan, jos
silloinkaan!

Jyväskylän Talviralli 14.3.

F‐cupin kolmas ja talven viimeinen osakilpailu ajettiin Jyväskylässä. Odotimme kovaa kisaa ja hienoja vauhdikkaita keskisuomalaisia teitä, joilla mitataan kuljettajien kantti ajaa kovaa.

EK 1 oli erittäin vaativaa ja välillä jopa liiankin pientä tietä, en oikein nauti ajaa näitä pieniä metsäpolkuja.

EK 2 jatkoi samaa linjaa, eli metsäpolkuja ajettiin, ei hyvä. Pahin oli kuitenkin erikoiskokeen maaliin jäänyt ns. miina jossa moni rikkoi autonsa kunnolla, me mukaan lukien. Järjestäjältä oli jäänyt tämä selvästi huomioimatta. Tulimme pätkän maaliin pienelle nypylle 5 vaihteella täysiä ja nostamatta kaasua. Auto lähtikin tästä erittäin korkeaan ja pitkään lentoon, alastulo oli todella rysähtävä ja kuin ihmeen kaupalla pysyimme tiellä. Sellaisia ”paikkoja” ei mielestäni saisi reitille jättää. Huollossa huomattiin alatukivarren unibalin menneen rikki ja tämän johdosta auton ohjauskulmat ”elivät” jatkuvasti. Loppuja pätkiä ei siis pystytä ajamaan täysillä.

Loput neljä erikoiskoetta meni ihan vaan maaliin ajellessa, autolla ei pystynyt ajamaan täysillä kilpaa ohjauksen vedellessä mihin sattui, eikä vikaa saatu korjattua kisan aikana. Pettymys oli kova, kun emme pystyneet ajamaan hyvistä sijoituksista ja tiet olivat todella pettymys… olen tottunut että keskisuomessa on hienot, vaativat ja erittäin vauhdikkaat rallitiet, mutta tällä kertaa niin ei ollut kun reitti oli viety ”autosuunnistus” reiteille.

…ja nyt kohti kesää

Kokonaistilanteessa Cup‐pisteissä kolmen talvella ajetun kilpailun jälkeen ollaan kuitenkin yhdeksännellä sijalla. Tilanne on hyvä ajatellen lähtökohtaa kesän koitoksiin, kesäkelillä kun nopeus on ollut muihin kilpakumppaneihin verrattuna todella kilpailukykyinen.

Teksti: Jukka Niemelä