Kilpailuun koko Toofastracingin porukka valmistautui hyvin. Kalusto oli täysin huollettu, testiä takana arviolta 300km ja perjantain nuotitus hyvällä ajatuksella läpi. Lauantain vaativille ja vauhdikkaille erikoiskokeille suunnattiin luottavaisin mielin tarkoituksena tempaista kovempaa kuin koskaan.

EK1

Avaus erikoiskoe oli tuttu jo viime vuoden avauksesta. Nopea alle 7km pituinen vetäisy aloitettiin asiallisesti ja kilpailullinen tauko ei onneksi näkynyt suorituksessa, vaikka pieni jännitys olikin kuljettajalla mielessä. Avaus riitti toiseksi nopeimpaan noteeraukseen sarjajohtaja Kalle Pinomäen jälkeen -1,4 sekuntia kärjestä.

EK2

Kakkosella olikin mahdollisuus saada eroja aikaan niin hyvässä kuin pahassa. 26 kilometrinen pätkä tarjosi alkuun isoa valtiontietä kääntyen tekniselle pienemmälle, joka oli loppuosaltaan erittäin vauhdikas. Tämän jälkeen taas palanen karjalalaista lentokenttää nyppyjen yli ja käännös viimeiselle tieosuudelle kapealle, mutta nopealle pikkutielle.

Alun valtiontiellä esiin tuli pikkukoneisesta Citikasta positiivinen puoli. Viime kesälle hankittu tiheämpi perävälitys petrasi auton luonnetta talviolosuhteissa ja ajo sujui asiallisesti kovaa, mutta turhia riskejä vältellen.

Käännös pienemmälle tekniselle osuudelle toi C2 R2 -auton parhaita puolia esiin. Kovat kaarrenopeudet ja painohyöty moneen kilpailijaan nähden toivat ajoon hyvää etenevää rytmiä. Meno maistui ainakin kuljettajalle ilman likitilanteita. Isolla valtiontiellä kuvauspaikkaan hyökättiin parin reippaan ilmalennon säestyksellä.

Erikoiskoetta oli edetty viimeiselle tieosuudelle 24km kohdalle kun alkoi tapahtua. Reipasvauhtinen nypyn yli vasen tuli ajettua nelosvaihteella melkein kokonaan läpi. Nelivetokuskien vietyä mutkan jätöstä penkan, osui pieni Citikka takakulma edellä kovaa pehmeään lumeen. Nojauksen johdosta keula hyökkäsi mukaan ja spinnaus 180 astetta oli hetkessä suoritettu. Välittömästi tämän jälkeen pakitettiin lumipölyssä perä edellä vastapuolen ojaan täysin hangen puolelle. Lumipölyn hälvettyä pystyi vain toteamaan, että homma oli tälläkertaa sitten siinä. Erikoiskoe tulikin siihen saakka pirteästi eikä vauhdinpito ilmoitellut liian suuresta riskikynnyksestä. Kuitenkin tosiasia on se, että kukin parkkeeraa ajoneuvonsa minne haluaa ja tälläkertaa syyllistä ei tarvitse kaukaa hakea.

Jälkimaku reissusta oli kuitenkin erittäin positiivinen. Harmillista oli luonnollisesti se, että matka loppui jo alkuvaiheessa, mutta nuotitukseen ja nuotista ajoon päästiin paremmalla otteella käsiksi kuin koskaan aiemmin. Autoon tehdyt alustapuolen parannukset osoittautuivat myös oikeiksi. Tästä on hyvä kuitenkin laittaa pirtein mielin uutta matoa koukkuun ja hyökätä kesäkuussa Kouvolaan. Menohaluja varmasti riittää koska homma oli jälleen erittäin hauskaa ja siitähän näissä hommissa ei saa tinkiä.

In-Car kuvauksia ja muita tunnelmia löydät osoitteesta www.toofastracing.net sekä Facebookissa Toofastracing.net.