Pelissä voi pelata Career-uramuotoa tai sitten Arcade muotoa, jolloin pääsee nopeasti ajamaan monenlaisilla autoilla erilaisia ratoja. Arcade muotoa pelasin itse loppujen lopuksi aika vähän, koska jotenkin ura kiehtoi enemmän.
Arcadessa voi ajaa ”Pikakisoja”, tavoitella huippuaikoja Time Trialissa ja muuten vain ajella Free Run- muodossa. Ihan hyvää treeniä, mutta alkaa kyllästyttää nopeasti.
Ura on tuttua kaavaa noudattavaa meininkiä. Osta auto, kilpaile, viritä ja etene urallasi. Kilpailusarjoja on useita ja sitä kautta joutuu myöskin pitämään useita eri autoja.
Autojen virittäminen on mukavaa ja helppoa puuhaa, ehkä jopa liiankin helppoa. Seurauksena oli useita autoja, joissa järkyttävästi tehoa, mutta ei minkäänlaisia ajo-ominaisuuksia. Aivan kuin monellakin rallikuskilla uran alkuvaiheessa. Lisäksi autoja on mahdollista maalata ja teipata eri tavoin. Itse en tätä ominaisuutta kovinkaan kauaa jaksanut kokeilla, mutta ehkä joku tuunaushenkinen pelaaja saa tästäkin paljonkin irti.
Itsessään ajettavuus pelissä on kohdallaan jopa XBOXin omalla padilla. Rattia ei valitettavista ollut käytössä, joten sen toimivuudesta en tämän pelin kohdalla osaa sanoa mitään. Peli on siinä mielessä realistinen, että etenkin tehokkaammilla autoilla kaasun käytössä saa olla todella huolellinen. Jos avaat kaasun hiukankin huolimattomasti kesken tiukan mutkan niin seurauksena on helposti spinnaus. Tosin mutkien läpivieminen sladissakin onnistuu pienellä pumppaamisella ja tarkalla ohjauksella. Nopein tyyli se ei kyllä tässäkään tapauksessa ole. Pelaaminen on kuitenkin mielekkäintä, kun jättää heti alussa apuvälineet (ABS; TCS ja ajolinjaneuvonta) pois. Tällöin joutuu ihan oikeasti keskittymään ajamiseen.
Kilpailutilanteissa joutuu ajamaan ihan tosissaan, jos on liikkeellä vastaavan tehoisella kalustolla kuin kilpailijatkin. Jarrutuksissa kaveria lappaa kahtapuolen ohi, jos ei ole askelmerkit kohdillaan. Jarruttaminen onkin tässä pelissä ehkä vaikeinta. Monellakaan radalla ei ole ennakkomerkkejä mutkista, joten kiintopisteen haku jarrutukseen on todella vaikeaa. Siinä vaiheessa kuitenkin, kun jarrutukset alkavat osua ja alla on joku oikea rata-auto niin kyllä se rallimiestäkin rupesi hymyilyttämään. Mutkia voi ajaa uskomattoman lujaa läpi, kun ajolinja ja auton säädöt ovat kohdillaan.
Autojen säätämiseen en vielä näillä pelitunneilla ole ehtinyt kunnolla perehtymään. Jonkin verran kokeilin säätöjä, mutta niihin pitää paneutua kunnolla. Säädöt ovat aikamonipuoliset esim. välitykset, jarrubalanssi, lukko, pyöräkulmat, aerodynamiikka ja rengaspaineet. Uramuodossa voi myöskin ostella erilaisia renkaita, joilla on iso vaikutus ajo-ominaisuuksiin. Käytössä on myöskin telemetria, joten sitä seuraamalla voi säätöjen vaikutuksia myöskin tarkkailla.
Mielestäni parasta pelissä on todella hienot radat. Mukana on oikeita moottoriratoja ympärimaailmaa. Suurimman vaikutuksen radoista teki vanha Nürnburgringin rata. Kyseistä rataa pääsee kiertämään heti halussa Time Trial muodossa vanhalla Porchen turboprotolla. Hukkaportti tuhahtelee ja maisema vaihtuu. Todella vaikea rata, jossa kierrosajat ovat n. 7,5 minuuttia, joten tuntuu, että sitä ei opi ikinä ajamaan. Leppä soikin aika usein. :o)
Grafiikaltaan peli on näyttävä ja yksityiskohtia on paljon. Vastustajan autot näyttävät aivan oikeilta ja kulkevat ihan tietä pitkin. Ajonäkymiä on neljä, mutta tärkein puuttuu. Tuulilasin läpi ei pääse katselemaan menoa. Siitä pitkä miinus pelille.
Kokonaisuudessa peli on ihan mukavaa ajanvietettä, mutta jotain jää vielä kaipaamaan. Ehkä sitä rallimiehenä vai haluaisi konsolillakin vetää mieluummin puiden välissä kuin radoilla. Kyseessä on kuitenkin mielestäni paras rata-ajopeli kautta aikojen. Paino kuitenkin sanalle peli, pelissä on paljonkin vielä ”kolikkopelielementtejä”, joista osa tykkää ja osa ei.
Joku tosin väittää ettei makuasioista voi kiistellä, mutta niistähän sitä vasta voikin.
Pisteet: 4/5
Teksti: Rami Suorsa
