Keskustelemassa ja kommentoimassa olivat myös AKK-Motorsport ry:n varapuheenjohtaja Juha Rostedt, hallituksen jäsen Ilpo Peltonen, rallin lajiryhmän puheenjohtaja Pasi Winberg, rallin lajipäällikkö Risto Laine sekä tekniikan lajipäällikkö Jari Saario.
Tilaisuus koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi ja sille toivottiin jatkoa. Seuraava keskustelutilaisuus tullaankin järjestämään AKK:n rallin lajipäivien yhteydessä 18.10.
– AKK:n ja Ralli.netin livefoorumilla oli selkeä tilaus. Kokemuksemme perusteella tulemme järjestämään Live Foorumin myös ensi vuonna, totesivat tapahtuman puuhamiehet lajipäällikkö Risto Laine AKK:sta ja Ralli.netin päätoimittaja Matti Partanen.
Tiivistelmä päivän keskusteluista
Tilaisuuden aluksi lajipäällikkö Risto Laine esitteli AKK:n organisaatiomallin ja päätöksentekoportaat. Tärkeänä huomiona oli se, että käytännön autourheilutoimintaa Suomessa pyörittävät AKK:n jäsenseurat.
Rallin kustannusten karsiminen
Risto Laine kertoi, että suunnitteilla on eräänlainen sisääntuloluokka, jossa kalusto olisi hyvin lähellä vakiota. Myös renkaat tulisivat olemaan lähellä vakiorengasta. Yleisöstä ehdotettiin, että luokan sääntöjä rajataan niin, ettei siinä pystyisi ”törsäämään” autoon mahdottomia summia. Ari Saxberg ehdotti kilpailijoiden omaa harkintaa, kaikkien tulisi tutkiskella, mihin on varaa, ei ajaa yli varojensa.
Myös arvosarjojen pistelaskujärjestelmän uudistamista ehdotettiin, eli esim. 30 parasta saisi pisteitä.
Keskustelussa esiin nousi rengas- ja polttoainekustannukset. Foorumilla ehdotettiin koerallin järjestämistä hienokuvioisilla renkailla. Renkaiden muuttamisella hienokuviorenkaiksi saataisiin todennäköisesti myös kavennettua autojen tehoeroja ja vähennettyä teiden kulumista.
Risto Laine esitteli esimerkkinä Urjalan F-cupin osakilpailun budjetin. Kyseisen viiden erikoiskokeen kilpailun kulut olivat noin 62 000 euroa. Huomattavaa oli, että osanottotulot kattoivat tuloista noin 70%.
F-Ryhmän tulevaisuus ja sääntöjen uudistaminen
Vaihdelaatikot aiheuttivat keskustelua. Ehdotettiin, että sallitaan vaihdelaatikot, jotka niihin on luokiteltu, esim. 6-vaihteisten laatikoiden sallimisesta. Ehdotettiin myös ohjaamon ilmanottoa katolta, ja ajatusta pidettiinkin hyvänä.
Pimeiden rallien tulevaisuus ja reittien julkaiseminen paikallislehdissä
Rallit ajetaan pääosin yleiseen liikenteeseen tarkoitetuilla teillä. Viranomaiset vaativat reitin julkaisemista paikallislehdessä teiden sulkuluvan myöntämisehdoissa. Säännöissä sanotaan, että kilpailijat tai heidän lukuunsa toimivat henkilöt eivät saa liikkua erikoiskokeella ennen kilpailua.
Reittien julkaiseminen aiheuttaa lisääntynyttä ennakkoliikennettä reitin varrella. Liikenteen lisääntyminen vaikeuttaa teiden saantia rallikäyttöön. Foorumilaiset peräänkuuluttivat ralliväen vastuuta siitä, etteivät harrastajat pilaa itse omalla toiminnallaan rallien järjestämistä.
Myös reittikarttojen myynnin rajoittaminen nousi esiin. Tällä turvattaisiin reitin tekijöiden turvallisuus kun viime hetken reittiin tutustujat vähenisivät. Vaadittiin myös valvonnan tehostamista erikoiskokeilla.
Turvavarustemääräykset
Nykyiset turvamääräykset lähtevät siitä, että turvavarusteiden valmistajat määrittävät tuotteilleen tietyn elinkaaren. Tuotevastuu takaa, että turvavarusteet oikein käytettynä ja asennettuna kestävät tietyn iän, katsastajien vastuuksi jää tarkastaa varusteiden oikea asennus ja että ne ovat päälisin puolin tarkastettuna kunnossa kilpailun alkaessa. Foorumissa paikalla olleet olivat täysin nykyisten turvamääräysten kannalla.
Kilpailun toimitsijoiden palkitsemisjärjestelmä
Kilpailukohtaisesta toimitsijoiden hankinnasta ja palkitsemisjärjestelmästä vastaa aina kilpailua järjestävä seura. AKK:lla on ollut jo vuosikymmeniä voimassa kilpailujen päätoimihenkilöille palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella päätoimitsijalisenssin omaavilla henkilöillä on vapaa pääsy kaikkiin AKK:n luvalla järjestettäviin kansallisiin kilpailuihin.
Mitä vastinetta kilpailun järjestäjä saa AKK:n lupamaksulle?
Lajipäällikkö Risto Laine kertoi maksujen koostuvan mm. turvatarkkailijan ennakkokäynnin matkakustannuksista, järjestäjän vastuuvakuutuksista, lisävalojen ja erikoisliukuesteiden käytön erivapauksien hakemisesta, teosto- ja Gramex-maksuista, turvakäyttöön tarkoitettujen karttojen lisenssimaksuista, valmiista materiaalipohjista kilpailujen säännöille ja muille kilpailuasiakirjoille sekä AKK:n toimiston palveluista. Paikalla olleet kilpailun järjestäjät kokivat AKK:lta saadun vastineen riittäväksi.
Rallien ajanotto
Nykyisin käytössä oleva ajanottojärjestelmä todettiin toimivaksi, tulosvirheet aiheutuvat yleensä viestistä ja virheellisistä kirjauksista. Tämän vuoksi kilpailun järjestäjät on velvoitettu vertaamaan aikakorttien EK-ajat tuloksiin kirjattuihin aikoihin ennen tulosten julkaisemista. Kilpailijoiden kannattaa kuitenkin aina tarkastaa myös itse aikansa.
Tutkintojen vanheneminen
Tutkinto on sääntökoulutus, ja uusintavaatimus koskee kilpailijoita, jotka eivät ole viidessä vuodessa nousseet yleiseen luokkaan. Tutkinnon uusinta on kertauskoulutus, jossa kerrataan säännöt ja muistutetaan sääntömuutoksista. Täten uusintakoulutus ei ole sama koulutus kuin tutkinnon suoritus. Yleinen asenne osallistujien keskuudessa oli, että kertauskoulutus olisi tarpeen kaikille kuljettajille sekä myös kartanlukijoille sekä yleisen luokan kuljettajille.
Nykyisin ei enää ratapuolelta voi nousta yleisen luokan lisenssillä suoraan rallissa yleiseen luokkaan, koska lisenssi on lajikohtainen.
Kilpailulisenssijärjestelmä ja ulkomailla kilpaileminen
Suomessa on käytössä sähköinen lisenssijärjestelmä, KITI. Suomessa on kaikkiaan 12000 kilpailulisenssin omaavaa henkilöä, joista alle 10% kilpailee ulkomailla. Kukin liitto määrittää itse, ketkä kilpailijat ovat oikeutettuja kilpailemaan ulkomailla. Juniorikilpailijoiden kilpaileminen ulkomailla asettaisi heidät eriarvoiseen asemaan muiden juniorikuljettajien kanssa, koska jotkut voisivat ajaa toisia enemmän nousematta kuitenkaan yleiseen luokkaan.
Sekä KITIä että lisenssijärjestelmää foorumilaiset pitivät hyvänä järjestelmänä. Järjestelmän luvattiin kehittyvän koko ajan toimivammaksi ja nopeammaksi.
Katsojien rooli
Kilpailun järjestäjä on aina vastuussa yleisöstä. Yleisön vastuuta perättiin jo aiemmissa keskusteluissa, asennemuutos on nyt tarpeen.
Autojen painotaulukot
Autojen painotaulukoista paikan päällä ei saatu keskustelua aikaan, ilmeisesti ketään asiasta keskustelua vaatinutta ei valitettavasti ollut paikan päällä.
Rallien katsastusaikataulut
Käytiin keskustelua, voisiko F-ryhmän autoissa olla esim. passi, jossa olisi kirjattuna autoon tehdyt muutokset. Tämä helpottaisi, nopeuttaisi ja selkeyttäisi itse kilpailukatsastusta. Katsastuksella on kuitenkin tietty vastuu sen hyväksymistä autoista, eli katsastukselle on varattava riittävä aika. Katsastuspaikalle ehdotettiin esim. melunmittauspistettä, jossa kilpailija voisi käydä tarkastamassa auton äänet jo ennen varsinaista katsastusta.
Kaupallinen yritys kilpailun järjestäjänä
Kaupallisen yrityksen on mahdollista järjestää myös AKK:n alaisia rallikilpailuita. Se edellyttää yrityksen liittymistä AKK:n kannatusjäseneksi. Mietintää aiheutti, onko yrityspohjalta järjestetty kilpailu tulevaisuudessa jopa ainoa vaihtoehto kilpailujen järjestämiseksi.
SM-sarjan yksityyppirengassääntö
Yksityyppirengassääntö mahdollistaa sarjalle hyvät palkinnot ja parantaa sarjan promootiotoimintaa. Lisäksi se pienentää kilpailiijoiden kustannuksia, koska rengastestaaminen jää pois sekä kaikki kilpailijat saavat samanlaisia renkaita. Foorumilaiset pitivät yksityyppirengassääntöä hyvänä.
Lisenssivakuutukset
Onnettomuustapauksissa rallissa ensisijainen hoitokulujen korvaaja on aina liikennevakuutus. Liikennevakuutus korvaa hoitokulut autossa sisällä olijoille, kun taas lisenssivakuutus korvaa kilpailumatkoilla ja kilpailun aikana muualla tapahtuneet tapaturmat. Tämän lisäksi lisenssivakuutuksesta saa korvauksen pysyvästä invaliditeetistä ja kuolemantapauksesta.
Kilpapolttoaineen käyttö
AKK on suunnittelemassa rajoituksia kilpapolttoaineen käyttöön. Rajoitukset tulevat astumaan voimaan aikaisintaan 2010. Foorumilaiset olivat yksimielisiä pumppupensaan siirtymisestä.
