Niko Mäkinen starttasi kauteen hyvillä mielin, tavoite oli taistella mitalista. Avauskilpailu meni vaikeuksien kautta hyvin, Mäkinen ajoi viidenneksi SM3-luokassa.
– Kyllähän se melkoinen ralli oli. Lopuksi se ei enää ollut oikein mukavaakaan, kun autossa ei ollut iskareita juuri ollenkaan, mutta loppuun asti puristettiin se mitä pystyttiin ja tulos oli siihen nähden hyvä.
Jäljellä oli vielä kolme talvikilpailua, Mikkeli ja Nilsiä.
– Mikkelissä aloitettiin perjantai-iltana raviradalla pimeässä ja se oli vähän haastavaa. Seuraavana päivänä lähdettiin tosissaan hyökkäämään kohti kärkeä, mutta auto meni nurin ja kisa oli pilalla. Nilkutettiin maaliin, mutta se ei paljon lohtua tuonut.
– Nilsiässä sama juttu, pimeässä ajettiin perjantaina pari pätkää ja vähän oli taas nihkeää. Mutta lauantai meni kohtuullisesti, kunnes viimeinen pätkä toi kaivattua tulosta ja noustiin huikealla loppukirillä viidensiksi.
Talvikauden jälkeen oli aika vetää hetki henkeä ja luoda suunnitelmaa kesäkaudelle. Mäkisen keskittymiseen vaikutti armeijan leivissä vietetty aika, aina halutessa ei päässyt harjoittelemaan. Alkukesästä ajettiin Sastamalassa, sen jälkeen pidettiin jälleen hetki taukoa ja syksymmällä kisailtiin Turun ja Tampereen osakilpailut.
Sastamalan kilpailusta oli tuomisina seitsemäs sija, vaikka kertaalleen kaikki olikin päättyä kaaokseen.
Niko Mäkisen Ford koki kovia kauden aikana. Kuva: Niko Mäkinen
– Pätkällä oli asfalttia, joka oli ensin kuivaa ja sitten tuli sateen liukastama nopea vasuri. Vedin siihen aika miehekkäästi, perä viisti ojassa ja koko laite oli mennä nurin. Sain sen kammettua tielle, mutta syöksyimme toiselle puolelle ojaan, jossa kynnettiin varmasti viisikymmentä metriä. Onneksi ojassa ei ollut kiviä eikä muitakaan esteitä, joten sain auton takaisin tielle, Mäkinen muistelee täydestä vauhdista tehtyä suoritustaan.
Ennen Turun osakilpailua Mäkinen kävi ajamassa testikilpailuksi tarkoitetun Kangasalan rallin, jossa kaikki meni mönkään. Mies pääsi ajamaan vain yhden erikoiskokeen maaliin saakka, ja toisella erikoiskokeella auto meni kovasta vauhdista nurin. Kuski ja kartturi selvisivät päiden puistelulla ja hampaiden kiristelyllä, mutta Ford Fiesta koki kovia.
– Testeistä saatu itseluottamuskaan ei auttanut, kun kuulin nuotin väärin ja mentiin sukkana ojaan. Eipä siinä voinut edes yrittää pelastusta, kun ojan vierellä päivysti rivi puita. Vähän otti kupoliin, kun kellotuksista päätellen olimme päässeet kunnon vauhtiin. Pasi Mäkistä on taputettava olalle suurten kiitosten kera, kun jaksoi vaihdella peltejä ja ehti vielä maalatakin mun rypyttämän auton.
Turun osakilpailussa pistepotti kasvoi vain viidellä pisteellä, sijoitus oli yhdeksäs eikä Mäkinen ollut tyytyväinen ajoonsa.
– Auto parsittiin kasaan testikisan jälkeen ja ehkä siitä kaadosta oli jäänyt vähän jyskyttämään takaraivoon, sillä en ihan uskonut kartturia ja nuottia. Ei mennyt ihan putkeen.
Kuva: Toni Ollikainen
Tämän jälkeen alkoikin tapahtua, sillä Mäkiselle tehtiin autosta tarjous, joka lopulta hyväksyttiin ja kaupat lyötiin lukkoon. Näin Tampereen osakilpailu jäi väliin, sillä varmistellen ajelua ei katsottu tiimissä tarkoituksenmukaiseksi. Uuden auton etsintä oli ollut käynnissä kesän aikana, ja sopiva vaihtoehto tuli vastaan Euroopan markkinoilta, Puolasta M-Sport jälleenmyyjältä.
Uusi Ford Fiesta on nyt hankittu ja ensimetrejä odotellaan innokkaasti. Suurin työsarka tällä hetkellä on ensi kauden valmistelu, yhteistyökumppaneiden kanssa käydään neuvotteluja ja autoa pyritään testaamaan sen minkä kelit antavat myöden.
Mäkisen kauteen 2016 mahtui paljon hyvää, mutta lajin varjopuolikin tuli koettua.
– Huonointa kaudessa oli se, että ei Tunturin jälkeen oikein saatu tasaista ja hyvää vauhtia päälle mitenkään, ja siten tulostakaan ei oikein syntynyt. Mukaan mahtui myös paljon mahtavia hetkiä. Tunturi oli koko kauden paras kisa, niin ajollisesti kuin muutenkin. Pirun vaikeata oli, mutta taisteltiin itsemme maaliin ja muistan miten hyvä fiilis oli viimeisellä siirtymällä, kun tajusi että päästiin me vain ruutulipulle, vaikka melkoisen kova homma oli. Toinen kohokohta oli kyllä Nilsiän viimeinen pätkä, vedettiin niin nilkka suorana kun vain tuolla laitteella pääsi ja noustiin kaksi sijoitusta. Kun hikisinä päästiin maaliin, oli todella huikea fiilis! Jälkikäteen kun kautta ajattelee, olihan se huikea seikkailu!
Puistohulmi Racingin vetäjä Vesa Mäkinen lisää lopuksi kiitoksensa joihin Niko Mäkinen yhtyy.
– Ilman sitoutunutta porukkaa tämä ei olisi mahdollista, joten suuret kiitoksen lähtevät yhteistyökumppaneille, jotka uskovat Nikoon. Myös luotettava huoltoporukka, Jari Hevonkoski, Sami Niemelä, Juha Hietanen ja tietenkin Pasi Mäkinen, joka on tuntejaan laskematta pyyteettömästi huoltanut ja naputellut autoa kuntoon saavat meiltä isot kiitokset.
Kaudesta 2017, uudesta autosta ja testeistä kuullaan lisää, kun uusi Fiesta on saanut tulikasteensa Mäkisen hyppysissä.
Teksti: Toni Lönroos
