Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES on tutkinut tapauksen osana viranomaistyötään ja toteaa raportissaan ulosajoon viitaten, että ”kuljettaja on ylittänyt yhtenäisen valkoisen viivan lajisääntöjen vastaisesti sekä turva-alueen kokonaisuudessaan ennen kosketusta suojavalliin”. Kilpailun virallisessa lisämääräyksessä oli erikseen etukäteen todettu, että onnettomuuspaikalla eli ”niin kutsutun kalliosuoran ja sitä edeltävän kaarteen jättöpuolen ja koko suoran vasemman reunaviivan ylittäminen on kielletty”.

Lisäksi TUKES toteaa, että ”onnettomuuteen ei ole vaikuttanut alustan kunto tai olosuhteet. On kuitenkin mahdollista, että kuuma rengas hidastuu kylmää enemmän koskiessaan suojavallin kuljetinhihnaan. Käytetty kalusto on ollut kunnossa, sekä kuljettaja tunnetaan kansainvälisesti kokeneena ajajana”.

Kuljetinhihnalla tarkoitetaan leveää kumimattoa, jolla rengaskeot sidotaan toisiinsa yhtenäiseksi valliksi. Loppulausunnossaan TUKES toteaa, että ”onnettomuus on ilmeisesti johtunut kuljettajan ajovirheestä sekä mahdollisesta tulkinnanvaraisuudesta lajisäännön noudattamisesta kilpailussa, koskien valkoisen viivan ylittämistä”.

Uloajossa loukkaantuneen Jyrki Järvilehdon mielestä tapauksessa ei ole mitään kummallista.

– Se kohta, jossa ajoin ulos, on nopea paikka ja nämä tällaiset tilanteet ovat osa kilpailemista ja moottoriurheilua. Jokainen Vantaan radalla ajanut kuljettaja tietää, että se on hankala paikka. On syytä huomioida, että rysäyksiä on sattunut monilla F1-radoillakin ja sen jälkeen niille on tehty parannuksia. Aina uusilla radoilla on synnytystuskia, ja niistä pitää sitten ottaa oppia ja mennä eteenpäin. Kyllä tässä on enemmän ollut sensaatiohakuista lööppitehtailua kuin oikeaa uutisointia. Se oli puhdas kilpailutilanne, eikä siinä ollut mitään sen kummempaa, Järvilehto kertoo.

Järvilehto peräänkuuluttaa sitä, että turvallisuudesta pidetään huolta ammattimaisesti niin meillä kuin maailmalla. Samalla on myös tärkeää kehittää ja viedä turvallisuusasioita jatkuvasti eteenpäin.

– Vantaan rata ei missään nimessä ole jotenkin poikkeavan vaarallinen rata, vaan jokaiselta radalta löytyy varmasti paikkoja, joissa voi sattua ja tapahtua. Se on osa tätä lajia ja mitään rataa ei voi tehdä 100-prosenttisen turvalliseksi. On erittäin hyvä, että tapaus selvitettiin TUKESin osalta perin pohjin ja nyt kaikki tietävät tilanteen. Aina on varaa oppia ja parantaa toimintaa, Järvilehto toteaa.

Myös AKK:n kartingin lajipäällikkö Pekka Säynevirta muistuttaa, että turvallisuustyö on jatkuva prosessi, jossa sääntöjä ja käytäntöjä kehitetään jatkuvasti.

– Tämäkin valitettava tapaus osoittaa, että järjestelmä toimii, mutta koko ajan on työtä tehtävä. Käymme myös jatkuvaa keskustelua lajin kansainvälisen kattojärjestön kanssa, jotta säännöt ja käytännöt olisivat mahdollisimmat yhtenäiset ja toisaalta myös riittävän paikalliset silloin kuin näin on turvallisuuden kannalta parasta.

Kokenut kilpakuljettaja Järvilehto arvostaa merkittävästi sitä työtä, mitä paikalliset toimijat ovat tehneet koko pääkaupunkiseudun autourheiluharrastamisen eteen.

– Vantaan kaupunki ja Keimolan FK-kerho ovat tehneet valtavan hienoa työtä tämän radan ja kaikkien näiden olosuhteiden eteen. On kerrassaan upeaa, että näin lähellä pääkaupunkiseutua on nyt näin hienot puitteet harrastaa ja ajaa kilpaa. Vantaan rata ehdottomasti jatkoon ja ei muuta kuin lisää hanaa, Järvilehto kannustaa lopuksi.

– Vantaan radan turvallisuutta parannetaan entisestäänkin hakemalla sille vaativaa kansainvälistä luokitusta, joka mahdollistaisi myös kansainvälisten kilpailuiden järjestämisen, lisää Säynevirta.

Teksti: Karting SM Tiedotus

Kartingin Vantaan SM-osakilpailu keskeytetty

Kartingin SM-avaus täynnä tapahtumia

Järvilehto palaa karting-radoille – SM-sarja alkaa lauantaina