Kun Häkkinen siirtyi F1-sarjaan Lotukselle vuonna 1991, oli hän voittanut mestaruuden jo Formula Ford 1600, Formula Opel Lotus ja Brittien Formula 3 -luokissa. Vuonna 1993 mies siirtyi McLarenille, missä pääsi kuitenkin tuulettamaan ensimmäistä F1-voittoaan vasta vuonna 1997 Jerezin radalla. Vuonna 1998 Häkkinen sai alleen sarjan kärkiauton, ja ajoi McLarenin ensimmäiseksi mestariksi sitten Ayrton Sennan ja ensimmäiseksi suomalaiseksi F1-maailmanmestariksi sitten Keke Rosbergin vuoden 1982 mestaruuden.
– Jos menen ajassa 20 vuotta taaksepäin, oli se hienoa aikaa. Aloitin Lotuksen tiimissä ja ne kaksi vuotta olivat täynnä ylä- ja alamäkiä. Sitten siirryin McLarenille – missä oli niin ikään ylä- ja alamäkiä, mutta myös upeaa aikaa ja loistavat tiimikaverit, keiltä opin paljon, Häkkinen summaa.
Häkkisen pahimpia kilpakumppaneita mestaruusvuosina olivat Ferrarin Michael Schumacher ja Eddie Irvine. Kuva: McKlein
Häkkinen muistelee F1-aikansa pahinta kilpakumppaniaan Michael Schumacheria kehumalla tätä erinomaiseksi ajajaksi.
– Parhaimmat muistot ovat niitä, missä näen hänet peileistä! Hän oli totisesti loistava kilpa-autoilija. Kilpa-autoilussa on erilaisia persoonallisuuksia, ja lista heistä on pitkä. Michael oli kuljettaja, joka keskittyi jokaiseen yksityiskohtaan erittäin tarkasti kehittääkseen auton lisäksi myös koko tiimiä, valaisee Häkkinen.
Vuonna 1999 Häkkinen uusi mestaruutensa heti ensimmäisen perään. Häkkinen oli myös tiukasti mestaruustaistelussa mukana vuonna 2000, mutta tuolloin titteli karkasi Ferrarin Michael Schumacherille. Lopulta Häkkinen jäi sapattivapaalle F1-sarjasta kauden 2001 jälkeen.
Häkkisen kauan odotettua paluuta F1-sarjaan ei ikinä nähty, sen sijaan mies siirtyi DTM-sarjaan Mercedekselle, missä jatkoi kilpailujen voittamista.
Teksti: Autosport/Matt Beer
