Hänen ensimmäinen kilpailunsa Triumphilla oli toukokuussa äitienpäivänä Helsingissä järjestetty Suomen suurin rata-autokilpailu Eläintarhanajo. Toiseksi kilpailuksi ja rallidebyytikseen Mäkinen valitsi rallin EM- ja SM-sarjaan kuuluneen nykyisen Suomen MM-rallin – Jyväskylän Suurajot.
Elokuussa 1959 Timo Mäkinen starttasi yhdessä veljensä Harrin kanssa ensimmäiseen rallikilpailuunsa Jyväskylässä. Veljesten lähtönumero oli 2. Mäkiset starttasivat 14. elokuuta klo 18:02 Jyväskylän Harjulta matkaan ja he saapuivat kahta vuorokautta myöhemmin yhtäjaksoisen ajamisen jälkeen Jyväskylän Postitalon eteen rallin maaliin.
Suurajojen reitin kokonaispituus oli 1 771 km. Sen ensimmäinen osa kiersi Jyväskylästä Kaakkois-Suomen kautta pääkaupunki Helsinkiin, josta matka jatkui lähes samaa reittiä takaisin Keski-Suomeen ja Jyväskylään.
Rallin toinen lenkki suuntautui Jyväskylän etelä- ja länsipuolelle, josta se kiersi takaisin maalipaikalle Jyväskylään. Reitti sisälsi kaikkiaan 14 kiritaipaletta (95,7 km), yhden mäkikokeen (1,1 km), kaksi rata-ajo- (6,0 km) ja kaksi taitoajokoetta (0,7 km), joiden osuus kokoismatkasta oli tämän päivän rallikilpailuun varsin vaatimaton 5,8 prosenttia.
Mäkisen ralliura käynnistyi enemmän kuin lupaavasti. Uransa ensimmäisellä kiritaipaleella Jyväskylän Harjulla Mäkinen kellotti parhaana suomalaiskuljettajana kilpailun seitsemänneksi nopeimman ajan. Saavutus oli hurja, sillä Mäkinen ajoi rallissa muun muassa Volvon, Saabin ja Volkswagenin kokeneita tehdaskuljettajia vastaan ja lisäksi GT-luokassa ajaneen Mäkisen EK-aikoihin laskettiin lisäsekunteja kertoimella 1,03.
Nopeudestaan Mäkinen antoi näyttönsä välittömästi, sillä esimerkiksi Hankasalmen raviradalla ajetussa kokeessa veljekset ajoivat toiseksi ja Helsingin Eläintarhan taitoajokokeessa sijoitus oli kolmas. Rallin pisimmällä kiritaipaleella (20 km) Tampereen pohjoispuolella Pengonpohjassa Mäkinen oli kuudes ja rallin loppukokeessa Jyväskylän Lutakossa seitsemäs.
Sanomalehti Keskisuomalainen kysyi Lutakon jarrutus- ja pujottelukokeen jälkeen Mäkisen kommentin päättyneestä rallista, ja se kuului lyhykäisyydessään: ”Triumph ei ole paras auto tällaiseen (soraralliin)”.
Mäkiselle hankaluuksia aiheuttivat Triumphin jäykkä jousitus yhdistettynä sen vähäiseen maavaraan. Veljesten matka pysähtyi kahteen eri otteeseen, koska irtokivet rikkoivat Triumphin suojaamattoman bensaletkun ja auton kaasuvivusto hajosi tärinän vaikutuksesta. Myös auton laturi lakkasi kertaalleen toimimasta.
Mäkiset saavuttivat sunnuntaiaamuna elokuun 16. päivä hieman kello kahdeksan jälkeen rallin maalin. Kilpailuun oli startannut 69 autokuntaa ja veljekset selviytyivät 60 autokunnan tavoin maaliin. He sijoittuivat Ruotsin Erik Carlssonin ja Rauno Aaltosen jälkeen luokkansa kolmansiksi. Yleiskilpailussa veljesten tulos oli teknisten ongelmien takia vaatimaton 38.
Mäkisen ensimmäinen ralliauto Triumph TR3 on vuosimallia 1957. Tätä brittiläistä urheiluautolegendaa vauhdittaa nelisylinterinen Massey Fergusonin lohkolle rakennettu kahdenlitran moottori, jonka huipputeho on tasan sata hevosvoimaa.
Takavetoisen auton voimansiirron jatkeena on nelivaihteinen käsivalintainen vaihteisto, jonka 2-, 3- ja 4-vaihteet on varustettu sähkötoimisilla ylivaihteilla. Triumph TR3 oli ensimmäinen brittien valmistamana sarjatuotantoauto, jossa oli levyjarrut vakiona edessä.
Ralliautoksi Triumph TR3 on pieni, matala, kapea ja painava (904 kg) auto. Mäkinen kehui Triumphin pitkäiskuisen moottorin hyvää vääntöä ja kertoi, että Triumph opetti hänet ajamaan isolla vaihteella ja suoraviivaisesti. Myös auton matala painopiste oli eduksi.
Sen sijaan Triumphin hyppyominaisuudet suomalaisilla sorateillä olivat olemattomat. Auto lensi hyppyreistä aina nokalleen alas. Autossa on nopea ohjaus, vain vajaat kaksi kierrosta laidasta laitaan. Mäkisen mukaan ajo Triumphilla muistutti formula-autolla ajoa.
TEKNIIKKAA
Triumph TR3
Mallivuosi: 1957
Moottori: Nelisylinterinen rivimoottori edessä pitkittäin; yksi kannen yläpuolinen nokka-akseli; kaksi venttiiliä/sylinteri; kaksi SU-H6-kaasutinta
Iskutilavuus (cm3): 1991
Teho kW (hv) r/min: 74 (100) /5000
Vääntö Nm/ r/min: 159/3000
Huippunopeus (km/h): 164
Kiihtyvyys 0-100 km/h (s): 10,5
Voimansiirto: takaveto; nelivaihteinen käsivaihteisto, sähkötoimiset ylivaihteet
Jarrut: levyjarrut edessä ja rumpujarrut takana
Pituus/leveys/korkeus (mm): 3 835/1 422/1 270
Akseliväli (mm): 2 235
Renkaat: 135/80 – 15
Omapaino (kg): 904
TIMO MÄKINEN MONTE CARLON RALLISSA
Vuosi Auto Sijoitus
1962 Morris Mini – 32
1963 Austin Healey 3000 MkI – 13, GT-luokan voitto
1964 BMC Mini Cooper S – 4
1965 BMC Mini Cooper S – yleiskilpailun voitto
1966 BMC Mini Cooper S – hylätty
1967 BMC Mini Cooper S – 41
1968 BMC Mini Cooper S – 55
1969 BMW 2002 Ti – keskeytys
1970 Ford Escort Twin Cam – 7
1972 Ford Escort RS 1600 – keskeytys
1973 Ford Escort RS 1600 – 11
1974 kilpailua ei järjestetty
1976 Ford Escort RS 1800 – keskeytys
1980 BMW 320i – 14
1994 Rover Mini Cooper – keskeytys
Teksti: Marko Mäkinen
