Perinteiseen tapaan näyttelyssä on esillä yli 400 ajoneuvoa: autoja, moottoripyöriä, mopoja, työkoneita, moottorikelkkoja, raskasta kalustoa… kaikenlaista moottorilla kulkevaa. Ikähaarukka on moottorivoimalla liikkumisen alkuajoista 90-luvun alkuun. Mukana on myös runsaasti alan kerhoja, asiantuntijatahoja, kauppiaita ja erikoisosaajia. Kaikki Lahden Messukeskuksen noin 18 000 neliötä tarjoavat kahden päivän aikana paljon mielenkiintoista katsottavaa.
Urheiluautot eivät jätä ketään kylmäksi
Classic Motorshown autopuolen teemana on urheiluautot. On vaikea määrittää yksiselitteisesti, milloin sai alkunsa ilmiö, jota olemme tottuneet kutsumaan urheiluautoksi. Käsitteen synty oli kuitenkin väistämätön, sillä niin pian kuin ihminen oppi uutta kulkuvälinettään käsittelemään, hänelle myös heräsi halu päästä käskemään haastavampaa ajoneuvoa. Ennen pitkää autotehtaat alkoivat valmistaa malleja juuri tähän tarpeeseen. Suomi oli pitkään agraarinen maa, jonka tiestö kehittyi hitaasti, joten ei ihme, että urheiluautokin tänne ilmaantui viiveellä.
1960-luvun mittaan yhteydet “suureen maailmaan” vilkastuivat, ilman internettiäkin. Tietoisuus maailmanmenosta terävöityi varsinkin television yleistyessä. Jos joku urheiluautotyyppi aikaisemmin oli tullut tutuksi vain Pauligin kahvipakettien kuvasarjan kautta, saattoi niitä nyt nähdä liikkuvassa kuvassa joka kulmaltaan, kun ulkomaisten TV-sarjojen sankarit usein ajelivat sellaisella. “Valtatie 66”, “Pyhimys”, “Kostajat”, “Agentti 86” sekä muut suosikit tarjosivat tehokkaan näyteikkunan urheiluautoille. Kadunmiehelle urheiluauto oli kaikesta huolimatta yhä etäinen unelma, vaikka urheiluauton voidaan sanoa yleistyneen täällä 1960-luvun mittaan.
1970-luvulla energiakriisin seurauksena uusien urheiluautojen maahantuonti tyrehtyi lähes kokonaan. Taantuma oli sentään ohimenevä ja 1980-luku toikin mm. uusien ansaintamallien ja kasinotalouden myötä aivan uudet mahdollisuudet niiden hankintaan. 80-luvulla muuttunut mentaliteetti myös monissa tapauksissa pyyhki perisuomalaisena pidetyn häveliäisyyden erikoisen auton omistamisen tieltä.
Varallisuuden karttuminen synnytti myös täällä kokonaan uuden ilmiön. Urheiluautoa saattoi pitää sijoituskohteena. Sellaisen voi hankkia – joko vuosikymmeniä vanhan klassikon tai uuden rajoitettuna sarjana valmistetun superauton – ilman että tarkoituksena oli edes sillä ajaa! Kukaan ei tiedä kuinka paljon harvinaisuuksia seisoo omistajansa silmäteränä, suurelta yleisöltä näkymättömissä.
Classic Motorshown urheiluautoteemaosastolla on esillä yli 30 toinen toistaan mielenkiintoisempaa urheiluautoa. Toiset ovat tuttuja esimerkiksi nostalgisista televisiosarjoista ja toiset taas ovat vähemmän tunnettuja suuren kansan keskuudessa. Classic Motorshowssa pääsee näkemään tämän urheiluautojen monimuotoisuuden.
Sporttipyörien kiehtovaa historiaa avataan omalla teemaosastolla
Moottoripyörillä on tänä vuonna oma Sporttipyörät teemaosasto. Moottoripyörä oli monelle se ensimmäinen kulkuneuvo, joka ei kulkenut omalla tai hevosen voimalla. Suurin osa ensimmäisten vuosikymmenien konepyöristä oli tarkoitettu edullisiksi hyötyajoneuvoiksi. Isoja, nopeita pyöriä valmistettiin suhteellisen vähän, ja niistäkin suurin osa vietiin Yhdysvaltoihin. Suomeen tuotiin isoja, nopeita pyöriä vähän ja nekin lähinnä puhtaaseen kilpakäyttöön.
1950-luvun alussa maailman suurimmat alan valmistajat olivat saksalaisia ja brittejä. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen heillä alkoi olla ongelmia kuluttajien siirtyessä auton rattiin. Suomalaiset jatkoivat moottoripyöräilyä pidempään. Vasta 1960-luvun kuluessa moottoripyörä muuttui meilläkin käyttökulkuneuvosta nuorison leikkikaluksi. 1960-luvun alussa Suomessa olikin enemmän moottoripyöriä kuin koskaan.
1970-luvulla maailman pienillä pyörillään valloittaneet japanilaiset lähtivät hiukan empien valmistamaan isoja, urheilullisia moottoripyöriä. Niiden markkinat olivat aiemmin olleet niin pienet, että suuria panostuksia ei oltu uskallettu tehdä. Empiminen oli tarpeetonta, sillä suuret ikäluokat olivat juuri siinä iässä, jolloin piti saada isompi kaksipyöräinen. Isojen, superpyöriksi kutsuttujen laitteiden tultua markkinoille niiden myynti kasvoi suuremmaksi kuin koskaan ennen. Pyörät kulkivat kovempaa kuin oikeilla kilpapyörillä oli päässyt muutama vuosi aiemmin. Pyörien suorituskyvystä johtuen lainsäätäjiä kuitenkin lobattiin ja 1970-luvun loppupuolen myyntilukemat olivatkin huonompia kuin koskaan sodan jälkeen.
1980-luvun alussa neljä suurta pyörävalmistajaa panostivat ennennäkemättömiä summia tuotekehitykseen, vaikka isojen moottoripyörien myynti oli kansainvälisesti alamaissa. Suorituskykyisin tuotantopyörä vaihtuikin lähes vuosittain aina uusien mallien tullessa markkinoille. Japanilaisten moottoripyörien ylivalta oli lähes rikkumatonta. Tehojen lisäksi nyt myös ajo-ominaisuudet paranivat harppauksin. Vuosikymmenen lopulla myös moottoripyörien maahantuonti Suomeen kiihtyi lähes ennennäkemättömään vauhtiin.
Vaikka 1980-luku oli ollut japanilaisten valmistajien hallitsemaa, oli vuosikymmenen lopulla jo näkyvissä ajattelutavan muutos. Länsimaisten valmistajien tuotteet eivät enää olleet nolon vanhanaikaisia, vaan riittävän ajanmukaisia ja sen lisäksi niillä oli perinteitä, jotka vetosivat aikuistuneisiin harrastajiin. Ajattelutavan muutoksesta johtuen esimerkiksi brittivalmistaja Triumph perustettiin uudelleen.
Classic Motorshown Sporttipyörät-teemaosastolla tätä kiehtovaa historiaa ilmennetään 20 sporttipyörän voimin.
Pyöreitä vuosia juhlistetaan useilla osastoilla
Classic Motorshowssa useat näytteilleasettajat ovat perinteisesti juhlistaneet pyöreitä vuosia osastoillaan ja niin tänäkin vuonna.
Yksi merkittävimmistä on SAHK eli Suomen Ajoneuvohistoriallinen Keskusliitto ry, joka täyttää tänä vuonna kunniakkaat 60 vuotta. 60-juhlavuoden kunniaksi SAHK tuo osastolleen kuusi ajoneuvoa neljältä eri vuosikymmeneltä. Osastolle tuotavien ajoneuvojen joukkoon lukeutuu mm. vuoden 1978 Opel Manta 1,6 S, vuoden 1931 Indian Chief 1200cc sekä kuvan mysteerinen “kirsikka”.
Suomen panssarijoukkojen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Panssarikilta esittelee osastollaan Suomen Puolustusvoimien vanhaa ja nykyistä kalustoa kahden panssarivaunun kautta.
Vanhempi osastolla nähtävistä panssarivaunuista on T-26-vaunu, jonka suomalaiset saivat Neuvostoliitolta sotasaaliiksi talvisodassa. Alun perin vaunu oli varustettu liekinheittimellä, mutta suomalaiset vaihtoivat liekinheittimen tykkiin – Suomessa ei nimittäin ollut käyttöä pääsääntöisesti panssarikaksintaisteluissa käytettäville liekinheittimisille vaunuille.
Myös useat automerkit juhlistavat pyöreitä vuosia. Tähän joukkoon lukeutuu muun muassa, Fiat kunniakkaalla 120 vuodella, Citroën 100 vuodella, Abarth 70 vuodella ja Mini 60 vuodella. Fiatin historiaa pääsee todentamaan Gruppo Fiat Finlandia osastolla niin pikkuautojen kuin täysveristen urheiluautojen muodossa. Fiatin historiaan liittyy myös oleellisesti Abarth, joka myös juhlii merkkivuottaan tänä keväänä. Abarthin 70-vuotista taivalta esitellään merkin omalla sekä FLA Corsen osastolla.
Citroënin 100-vuotista taivalta taas avataan Automobile Citroënin osastolla Classic Motorshown Ranskalaisella Avenuella. Merkkivuoden kunniaksi osastolle tuodaan edustava otos merkin tuotannosta aina 20-luvulta nykypäivään. Vanhin osaston autoista on Type A vuodelta 1921 ja tätä päivää taas edustaa uusi Citroën C5 Aircross. 60-vuotta täyttävän Minin historiaan taas voi tutustua Mini Club Flying Finns ry:n osastolla. Merkkivuotta juhlitaan asettelemalla esille “lelulaatikkoihin” 1959 ja 2000 vuosimallien Minit.
Myös kotimainen moottorikelkkamerkki Winha sekä moottoripyörämerkit KTM ja Jawa täyttävät pyöreitä vuosia. Winhan 50-vuotiseen taipaleeseen paneudutaan Vanhojen moottorikelkkojen osastolla. Classic Enduron osasto puolestaan esittelee KTM:n 50 vuotista taivalta Suomessa. Osastolla on merkin taidonnäytteitä vuodesta 1969 aina tähän päivään saakka. Hieman vanhempaa moottoripyörähistoriaa on taas näytillä Jawan osastolla. Jawa täyttää merkkinä 90 vuotta ja merkin pyöriä on virallisesti alettu tuomaan maahamme vuonna 1949. Jawa-osaston teemana onkin Jawa Suomessa 70-vuotta ja osastolla on pieni kattaus Jawojen ja CZ-pyörien runsaasta mallivalikoimasta.
Yleisö on valinnut Omistajien helmet -osaston ajoneuvot
Omistajien helmet on Classic Motorshown osasto, johon kuka tahansa on voinut ilmoittaa oman helmensä moposta raskaaseen kalustoon. Tänä vuonna Omistajien helmiin ilmoitettiin 54 ajoneuvoa, joista nettiäänestyksellä valikoitiin kymmenen ajoneuvoa itse näyttelyyn. Yleisön valitsemiin autoihin lukeutuu niin maailmaa kiertäneitä yksilöitä, alkuperäisiä Suomi-autoja, museorekisterissä olevia helmiä sekä entisöityjä aarteita.
Näistä kymmenestä autosta näyttelykävijät äänestävät mieluisintaan ja sunnuntaina Classic Motorshowssa kruunataan itse Omistajien helmi.
Teksti: Classic Motorshow tiedotus
