Kisan aloittavalla Harjun yleisöerikoiskokeella Pynnönen ajoi 3,9 sekunnin päähän R5-luokan pohjista, ja perjantaina vauhtia oli heti alusta lähtien enemmän kuin viime vuonna. Perjantain aikana ero R5-luokan kärkivauhtiin oli 1-1,7 sekuntia kilometriä kohden hitaampaa, ja vauhti riitti parhaimmillaan Moksi 1:ssä R5-autoista seitsemänneksi nopeimpaan vauhtiin.
– Heti perjantaiaamun Oittilan erikoiskokeella ajaminen lähti hyvin rullaamaan, vaikka perjantaina suht iso lähtönumero johti paikoitellen kivien kiertelyyn. Olennaisesti vertailua tehtiin viime vuoden aikoihin, ja olikin ilahduttavaa huomata, kuinka etenkin aamulenkillä kaikkiin erikoiskokeisiin saatiin yli sekunti per kilometri pois viime vuoden suorituksista, ja lähes saman verran kurottua eroa erikoiskokeiden pohja-aikoihin verrattuna. Iltapäivällä ero kärkeen venähti enemmän, kun etenkin pikkutiet menivät vähän rajumpaan kuntoon, ja Moksissa ajoin edellä olevan kiinni. Olihan se hauskaa, kun välillä sai oikeasti ajaa samoilla sekuntiluvuilla ihan kunnon kuskien kuten Eric Camillin, Henning Solbergin ja Patrik Flodinin kanssa, Pynnönen toteaa perjantaista.
Lauantaina reitti suuntasi Jämsään päin, missä oli ylivoimaisesti suurin osa tämän vuoden uudesta reitistä. Kun perjantaina vielä pystyi hyödyntää viime vuoden kokemusta, heti päivän aloittaneella Pihlajakoskella alun uusi osuus sotki ajamista ja eroa kärkeen tuli tuplasti enemmän kuin perjantaina keskimäärin. Seuraavalla erikoiskokeella Päijälässä vauhtia löytyi enemmän ja ajaminen alkoikin maittamaan, kunnes vuorossa oli Kakariston erikoiskoe.
– Kakaristossa ajatuksena oli parantaa vielä Päijälän vauhdista ja yrittää parantaa jokaiseen mutkaan verrattuna viime vuoteen. Ajaminen oli varsin reipasta ja rohkeaa, eikä datan perusteella vauhti ollut todellakaan huonoa. Mutta 11 kilometriä se kestikin sillä vauhdilla, kun Kakariston risteyksestä seuranneella pikkutiellä yhdessä kiristyvässä oikeassa pyörät eivät olleet puhtaalla uralla, ja auto lähti liukumaan noin metrin syvään ojaan ja meni ympäri kyljelleen. Tyhmä ajovirhe, ja erityisesti harmittaa, kun tarjolla oli sillä hetkellä luokan seitsemäs sija varsin turvallisella marginaalilla. Puhumattakaan pienellä jossittelulla, kun Loubet ajoi Leustussa ulos, niin jopa kuudes sija, Pynnönen kommentoi lauantaista.
Koska ulosajopaikassa ei ollut yleisöä paikalla ja autosta hajosi jäähdytin, kisa jäi lauantain osalta siihen, mutta kiitos TGS Worldwiden, auto saatiin huollossa kuntoon ja kaksikko pääsi vielä sunnuntaina ajamaan Laukaan ja Ruuhimäen erikoiskokeet. Sunnuntaina vauhti olikin kisan parhainta, kun jokaiselle erikoiskokeelle Pynnönen ajoi alle sekunnin kilometriä kohden hitaammin pohja-aikoihin verrattuna. Aamun Ruuhimäen erikoiskokeella vauhtia riitti R5-autoista jopa kuudenneksi nopeimmaksi jättäen taakse muun muassa Camillin, Pierre-Louis Loubetin ja Solbergin.
–Totta kai sunnuntain vauhtiin on oltava tyytyväinen, koska tähän kokemukseen nähden pystyttiin tulemaan noinkin vauhdikkaasti ilman mitään älytöntä riskiä. Samalla kyllä harmitus on suurta, koska loppujen lopuksi lopputulos ratkaisee aina, ja nyt hyvästä ajamisesta huolimatta sijoitus on vasta yleiskilpailun 35:s ja luokan 15. nopein. Valtaosa katsoo vain lopputulosta, eikä yksittäisiä erikoiskoeaikoja, joten tuloksellisesti ottaen kilpailu oli luonnollisesti pettymys. Ehjällä ajolla olisi ollut tarjolla vielä viime vuotta parempi suoritus, Pynnönen tiivistää viikonlopun.
Pettymyksestä huolimatta katsetta suunnataan eteenpäin, ja kehitystä pyritään jatkamaan ja pitämään ennallaan.
– Nyt pitää ottaa vaan kaikki oppi hyötykäyttöön ja kehittyä kuskina myös näistä virheistä, mutta myös uskoa, että kehitystä tulee koko ajan kilometrien myötä. Jos nyt vertaa vauhtia vuoden takaiseen Neste Ralliin, niin onhan tämä kehitys ollut varsin mukava, Pynnönen toteaa.
Teksti: Ville Pynnösen tiedotus
