Ennen Kouvolaa Henri Haapamäen pistejohto oli 25 pistettä ja kun Kouvolan jälkeen edessä on enää yksi osakilpailu, piti Haapamäen saada piste-ero vähintään 30 pisteeseen, jotta uran toinen Suomen mestaruus varmistuisi jo ennen Honkajoella ajettavaa kauden päätösosakilpailua. Näin myös tapahtui, kun Haapamäki ajoi neljännen kerran tänä vuonna voittoon maksimipistein ja ero neljän osakilpailun jälkeen toisena olevaan Jussi Klemolaan on 32 pistettä.
– En pysty käsittämään sitä, että neljä kilpailua on ajettu ja niistä kaikista on tullut maksimipisteet. Luulisi, ettei se voi olla mahdollista, kun miettii, että tuolla on kuitenkin 20 kaveria, jotka ovat yrittäneet voittaa näitä kilpailuja. Ja siellä on tosi monta sellaista kuljettajaa, joita pidän kovatasoisena kuljettajana ja jotka ovat tehneet hyvää työtä autonsa kanssa talven aikana, Haapamäki kommentoi tuoreeltaan Kouvolan voiton jälkeen.
Haapamäki on ollut tänä vuonna SRC-luokassa täysin omaa luokkaansa. Ykkössijoja on kilpailujen eri vaiheista kauden aikana kertynyt niin paljon, että jos jokaisesta alkuerävoitosta ja semifinaalilähdön voitosta saisi pokaalin, pitäisi “Moksun Pajalle”, Haapamäen kotitalliin, rakentaa kauden päätteeksi pari uutta vitriiniä. Haapamäki on kauden aikana useaan otteeseen hehkuttanut tiimiään ja teki niin myös mestaruuden varmistumisen jälkeen.
– Meillä ei ole rahaa ostaa nopeutta, mutta meillä on luotettava tiimi, missä jokainen hoitaa oman osa-alueensa sataprosenttisesti. Niin kuin on nähty, ei autossa ole ollut mitään vikaa koko kaudella. Jotain spesiaalia pitää olla tiimissä, autossa ja kuljettajassa, että pystyy tuon kovatasoisen porukan pesemään neljä kertaa, Haapamäki korosti.
Lopullisesti mestaruus ratkesi Haapamäen eduksi finaalin ensimmäisellä kierroksella, kun ainoa uhka pisteissä, Klemola, joutui keskeyttämään heti avauskierroksella. Haapamäki sanoi finaalin jälkeen, että ei heti tuoreeltaan ollut aivan täysin varma siitä, että mestaruuteen riitti enää siinä kohtaa vain se, kun ajaa maaliin. Haapamäki myös sanoi, että kun alkoi kesken finaalin asiaa pohtimaan, niin kuljettaja joutui antamaan itselleen hieman “muistutusta”, että ajetaan ensin ja mietitään pisteitä vasta sitten.
– Menen aina autoon samalla tyylillä ja rituaaleilla, minulla on tietyt maneerit, mitä suoritan. Ja koputan aina puuta, eli päätäni, jos tulee ajatus vaikka siitä, että nyt on mahdollisuus voittaa mestaruus, jos niin ja näin tapahtuu. Nyt finaalissa, kun näin ensimmäisen kerran Klemolan auton radan sivussa, kopautin itseäni heti kypärään, kun tuli se ajatus, että nyt alkaa näyttämään hyvältä. Nyt jätkä et ajattele mitään tuollaisia, vielä on monta mutkaa edessä, Haapamäki paljasti.

Henri Haapamäki on ollut vahva koko kauden. Kuva: Jari Nurminen / RPF.
SM-sarjan kauden viimeinen osakilpailu ajetaan Honkajoella 14. syyskuuta. Selvää on, että tässä kohtaa moni miettii sitä, ilmestyykö Haapamäki Honkajoella lähtöviivalle SRC-luokassa vai voisiko vaihtoehtona olla esimerkiksi debyytti Supercar-luokassa. Haapamäen piti ajaa Supercar-debyytti jo toukokuussa Jalasjärvellä, mutta auton tekninen vika perjantain vapaissa harjoituksissa esti ajamisen varsinaisena kilpailupäivänä.
– Tekisi mieli Supercarilla lähteä ajamaan, mutta täytyy tutkia rahatilannetta ja miettiä, mikä on järkevin vaihtoehto. Sekään ei ole kivaa, että vuokraat kalliin hyvän auton ja menet pienellä kokemuksella mukaan, kun en ole juurikaan nelivetoisella ajanut. Ei se hyväkään auto auta, opiskeluun menee aikaa.
Viime kaudella Juha Rytkönen teki SM-sarjan historiaa ajamalla Autokrossi-luokassa kaikissa viidessä osakilpailussa voittoon maksimipistein. Nyt Haapamäellä olisi mahdollisuus tehdä sama temppu SRC-luokassa.
– Kyllähän sekin kiehtoo. Ei aleta pistämään omaa taloudellista tilannetta ahdingoon. Jos näyttää, ettei ole järkeviä ratkaisuja, niin ilman muuta lähdetään Honkajoelle BMW:llä, täysin paineitta ja nautinnollisesti. Voidaan testata kilpailuolosuhteissa eksoottisia asioita autoon mitä on mielen päällä.
Haapamäen kommentit siitä, että autoa voisi vielä testata ja kehittää nopeammaksi, ylivoimaisen Suomen mestaruuden jälkeen, tuo mieleen vanhan sanonnan “tyytyväisyys tappaa kehityksen”. Moni kun saattaisi luulla jo tässä kohtaa, että se huippu on saavutettu. Haapamäki ei asiaa allekirjoita.
– Paljon on vielä kehitystä autossa mahdollista tehdä. Me pystytään harjoituksissa mittaamaan rataa sektoreina, laskien kaikista ajetuista lähdöistä parhaat kahdeksan sektoriaikaa ja muodostaa niistä unelmakierros. Tiedossa on, että autolla pystyisi vieläkin ajaa kovempaa, jos äijä vetäisi niitä unelmakierroksia. Se kiehtoo kanssa nähdä, että missä ne rajat kulkee, että mihin tämä porukka pystyy autoa kehittämään.
Haapamäki varmisti Suomen mestaruuden myös viime vuonna Kouvolan osakilpailussa. Askelmerkit mestaruusjuhlien osalta siis luulisi kulkevan tuttuja polkuja tänäkin vuonna.
– Kyllä me tänne Kouvolaan jäädään vielä. Katsellaan sunnuntaina vielä noita Supercar-autoja ja ehkä tänään illalla hieman nautiskellaan, Haapamäki hymyili kaksinkertaisena Suomen mestarina.
SRC-luokan finaali Kouvolassa
1) Henri Haapamäki (BMW) 3.53,487
2) Toni Niemi (Hyundai) + 0,853
3) Joni-Pekka Rajala (Ford) + 3,956
4) Olli Lahti (Ford) + 12,651
5) Jussi Klemola (Ford) keskeytti
6) Tomi Koirikivi (Volvo) hylättiin
Pistetilanne 4/5 osakilpailua
1) Henri Haapamäki (SAU) 120
2) Jussi Klemola (VetUA) 88
3) Joni-Pekka Rajala (NoorUA/MK) 81
4) Christian Jensen (SiAk) 76
5) Olli Lahti (NokUA) 70
6) Toni Niemi (ValUA) 66
Teksti: Jari Hotti, Henri Haapamäen tiedotus.