Jani Salomaan kilpailua haittasivat pito-ongelmat alusta lähtien. Rengas
ei tarttunut tiehen ollenkaan, eikä pienen n-ryhmän Honda tuntunut
etenevän halutulla tavalla.

– Vetopitoa ei ollut lainkaan ja auto tuntui menevän liipissä
jatkuvasti, joten oli todella vaikeata ajaa. En vieläkään tiedä syytä
tarkalleen, mutta osasyynä oli varmasti väärä rengasvalinta, ajoimme
lumirenkaalla ja olisi varmaan pitänyt ajaa jääkelin renkailla. Ja jos
rengas ei pure tiehen ei myöskään saa luottoa ajamiseen ja silloin kello
käy armotonta vauhtia, Salomaa aprikoi kisan jälkeen.

EK-ajat pyörivät luokassa 10-15 paikkeilla. EK 4:llä tie kävi hetkittäin
liian kapeaksi ja lumipenkka kutsui.

– Se oli sellainen pitkä vasen talon pihassa. Kävimme hangessa ja
takapyörä vähän kolahti ojan penkkaan ja pyöränkulmat menivät takapäässä
sekaisin. Vielä viimeiselläkin erikoiskokeella oli hiukan ”ohjelmaa”,
oikea etupyörä osui maakiveen ja rengas taipui vinoon. Luultavasti
tukivarsi ja pyörännapa vääntyivät, murehti Salomaa.

Maalissa sijoitus oli luokan 13. Edelle kuitenkin ennätti kolme sarjaan
ilmoittautumatonta kuljettajaa, joten kotiin viemisinä oli yksi SM-piste
kaikista murheista huolimatta.

Seuraava osakilpailu ajetaan kolmen viikon kuluttua Laukaan maisemissa.
Ennen Peurunka-rallia on siis paljon ”kotitöitä” tehtävänä.

– Ensin pitää laittaa auto taas kuntoon ja viedä nelipyöräsuuntaukseen
tarkistettavaksi. Sitten on alettava kovasti harjoittelemaan, vauhtia on
löydyttävä lisää ennen seuraavaa kisaa. Kyllä se suurin syy vaisuun
vauhtiin taitaa nyt kuitenkin löytyä kuljettajanpenkin ja ratin välistä,
Salomaa tuumaili sunnuntai iltana.

SALOMAA-Racing tiedotus/Miika Wuorela 20.2.06
 
www.janisalomaa.com