– Kisa sujui paremmin kuin odotin. Tavoite oli tietysti junnujen voitto, mutta silti tulos on erittäin hyvä.
Noin kolmen kilometrin pyöritys noudatti vauhtipuiston perinteistä muotoa, sisältäen asfalttia ja soraa. Lisälenkkiä ei jostain syystä ajatettu lainkaan. Samin nopein aika syntyi toisella kierroksella, vaikka auto hieman oikuttelikin.
– Keli parani toiselle kierrokselle jonkin verran. Ekalla kierroksella rata oli märkä ja mutainen, mutta toisella asfalttiosuudet olivat kuivuneet sen verran, että pito oli hyvä. Toisella kierroksella turbo taisi hajota, sillä auto ei enää vetänyt kunnolla. Aika parani silti 0,5 sekuntia, kertoi Sami.
Kaiken kaikkiaan siis hieno suoritus, kun ottaa huomioon, että autokin on perässä nykyisiä N-ryhmäläisiä. Kolmen sekunnin tappio koko kisan nopeimmin ajaneelle Tomi Hallialle ei ole lainkaan hävettävä esitys.
– Eka kierros meni virheettömästi, toisella kytkin luisti hieman lähdössä. Pari läheltä piti tilannettakin kuuluu aina asiaan. Penkitimme autosta kilon ahtopaineella 272 hevosvoimaa. Nyt käytämme noin 1,3 baria, joten potkua löytynee 290 heppaa. Nykyisissä N-ryhmäläisissä vääntö lähentelee 600 newtonia, kun meillä on 470 Nm, kertasi Sami tekniikoiden eroja.
Teksti: Miika Wuorela / moottorimaailma.com
