Eiristö ahkeroi kuluneella kaudella ajamalla niin SM-sarjaa, EM-sarjaa kuin MM-sarjaakin. Mennyt kausi oli epäonnen sävyttämä, eikä tuonut naiselle toivottua tulosta.
– Ensi kaudeksi ei ole vielä suunnitelmia. Vaihtoehtoja on kartingin ja rata-ajon puolelta, mutta katsotaan vielä mihin päädytään, pohtii Eiristö tulevia kuvioitaan.
Nainen ei poissulje ammattia moottoriurheilun parissa, ja haluaa ainakin työskennellä nuorisotoiminnan parissa myös tulevaisuudessa.
– Kiinnostukseni autourheilua kohtaan syntyi, kun eksyin nuorena Hyvinkään Urheiluautoilijoiden kerhoiltoihin, joissa lajia pääsi kokeilemaan. Nykyään vedän itse aktiivisesti samaisia kerhoiltoja. Olen aina ollut aika rämäpää ja vauhti on kiinnostanut aina. Olisihan se hienoa saada moottoriurheilusta ammatti, mutta aika taas näyttää mihin rahkeet sitten loppu peleissä riittävät. Haluan kuitenkin jatkossa omien kilpailuiden ohella olla aktiivinen autourheilun nuorisotyössä, Eiristö miettii.
Eiristö rohkaisee kaikkia moottoriurheilusta kiinnostuneita naisia käärimään hihat ja tekemään töitä haaveidensa eteen. Kuva: Sportinphoto
Nuori autourheilulupaus myöntää, ettei naisten tie moottoriurheilun maailmassa ole helppo.
– Ennakkoluulot ovat iso ongelma naisilla. En sanoisi ennakkoluuloja heikkoudeksi koska me emme voi niille mitään, mutta ne vaikeuttavat monia asioita todella paljon. Aina kilpailuissa saat vakuutella näytöilläsi, että olet yhtä hyvä kuin miehet. Mielestäni ainakaan kartingissa en ole itse tuntenut, että olisin jotenkin heikompi kuin pojat fyysisellä tai henkisellä puolella. Itse en pidä siitä, että autourheilussa erotellaan naiset ja miehet. Meillä kaikilla on yksilöinä heikkouksia ja vahvuuksia. Kyllähän usein uudestaan kysytään “niin siis mitä sä harrastat?”. Useimmille todella kummallinen juttu on se, että ajan poikien kanssa kilpaa, eikä meille ole niin sanottua “naisten luokkaa”, Eiristö kertoo.
Nainen on törmännyt myös niihin ihmisiin, jotka väittävät ettei moottoriurheilu ole urheilua.
– Näitä tilanteita tulee aina välillä. Itse en jaksa alkaa vääntämään näiden kaikkitietävien kanssa. Kyllä ne sen joskus huomaavat, kun ajavat 10 minuuttia sisäkartingia ja ovat aivan rikki, hymyilee Eiristö.
Eiristö ei ole vielä paljastanut nähdäänkö hänet ensi kaudella kartingin vai rata-autoilun puolella. Kuva: Sportinphoto
AL-Helsingin riveissä ajava Eiristö peräänkuuluttaa, ettei menestyminen ole pelkästään itsestä kiinni, vaan siihen tarvitaan myös tiimityötä.
– Lähtöruudukkoon asti pääseminen vaatii paljon taustatyötä, ja sitä surullisen kuuluisaa rahaa. Isäni Esa Eiristö on ollut tähän asti mekaanikkoni ja isoin apu. Keräämme yhdessä isäni kanssa sponsoreita ja suunnittelemme tulevaa. Kalustostani on vastannut nyt monta vuotta kartingin puolella Pekka Myllyniemi ja tiiminä toimii suomalainen Ninar.
Eiristö rohkaisee kaikkia moottoriurheilusta kiinnostuneita naisia käärimään hihat ja tekemään töitä haaveidensa eteen.
– Omia haaveitaan ei kannata salata, eiväthän ne muuten voi toteutua. Haaveiden eteen pitää tehdä töitä jos ne haluaa saavuttaa. Autourheilu on hieno harrastus enkä itse vaihtaisi päivääkään pois. Naisia kaivataan lisää mukaan, kannustaa Eiristö.
Autourheilun harrastamisessa Eiristöä motivoi ennen kaikkea kaksi asiaa.
– Onnistumiset ja se kuinka paljon nautin ajamisesta, tokaisee Eiristö.
Teksti: Moottoriurheilu.tv
