Lappalainen ajoi yhdessä kartanlukijansa Janne Hjelmin kanssa kisan läpi virheettömästi.
– Päätavoite täyttyi, eli pääsimme ehjänä maaliin, Lappalainen aloittaa.
– Pari kertaa toki oli lähellä, ettei lipsuttu tieltä, mutta aina selvittiin. En tiedä, paljonko riskit olisivat kasvaneet, jos vauhtia olisi vähän nostanut. Mutta koska ajokokemusta oli niin vähän, päätin, että on parempi pelata varmanpäälle, Lappalainen toteaa.
– Yhteistyö Jannen kanssa parani koko ajan ja loppua kohden se oli saumatonta. Minusta tuloskin oli hyvä, vaikka jäimme muille media-luokan kilpailijoille. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikilla oli vähintään kaksilitrainen auto, meillä vain 1300-kuutioinen. Ja kaikilla muilla oli aiempaa kilpailukokemusta.
Aivan itsestään selvää ei maaliin pääsy ollut. Seuraavana aamuna sattui yllätys, joka herätti monenlaisia ajatuksia.
– Huollossa mukana ollut Teemu Horkama ajoi sunnuntaina Yarisilla Kuortaneen rallisprintissä nolla-autoa. Tai hänen piti ajaa, sillä muutaman sadan metrin lämmittelyn jälkeen pyörännapa petti ja etupyörä taittui alle. Tämän kuultuani mietin, että kovin paljosta ei voinut olla kiinni, ettei meidän Riihimäki-rallimme jäänyt kesken, Lappalainen sanoo.
Kilpailukokemus avasi tuoreen kuljettajan silmät monenkin asian suhteen. Lajin yleinen vaativuus yllätti, vaikka Lappalainen on jo vuosia tuntenut ajajia ja kilpailun järjestäjiä.
– Tämän kokemuksen jälkeen olen todella nöyrä ja kunnioitan kuljettajia. Tämä on käsittämättömän kova laji. Kukaan, joka ei ole ajamista kokeillut, ei varmasti ymmärrä, miten paljon tämä vaatii. Ensinnäkin laji on fyysinen. Talonrakentamisen jälkeen eivät paikat ole kertaakaan olleet näin kipeänä, Lappalainen naurahtaa.
– Lisäksi pari viikkoa ennen kilpailua meni käytännössä kokonaan ralliin valmistautumiseen. Ja minulle oli sentään auto täysihoidolla valmiina, eli auton huoltoihin ja valmisteluun ei kulunut lainkaan aikaa, Lappalainen painottaa.
– Kilpailun jälkeen kunnioitan myös entistä enemmän rallien järjestäjiä. On käsittämätön työmäärä, minkä talkooväki tekee. Ja heillä on suuri riski kannettavanaan. Valitettavasti yleisö voi olla arvaamatonta. Kuulin, että yhdellä erikoiskokeella oli luvattomasti kaadettu puita. En voi ymmärtää, miten jotkut katsojat käyttäytyvät. He uhraavat muutaman euron rallipakettiin ja menevät sitten sinne penkalle häiriköimään. Mahdolliset vahingot menevät aina järjestäjän piikkiin, Lappalainen huomauttaa.
– Kaikkiaan laji on kova ja rankka, mutta mielettömän upea. Suosittelen rallikokeilua kaikille, ja varsinkin niille, jotka vähättelevät ajajien suorituksia.
Teksti: Marko Lappalainen
Kuva: Jari Kohonen
http://www.moottorimaailma.com
