Siitä alkoi Katajan ja Starletin yhteismatka, joka on vienyt molemmat mitä uskomattomampiin paikkoihin ja suorituksiin.

Opiskelua ja ojissa vierailua

Ensimmäisen rallinsa Kataja ajoi Iisalmessa vuonna 2002. Kyseisen ja seuraavan vuoden aikana tilille ropsahti tarpeeksi nousupisteitä, jotta nousu A-junioreihin toteutui kaudeksi 2004.

Kuuden osakilpailun sarja F-cupia, autolla, joka oli rakennettu opiskelijabudjetilla ei vielä tuonut aivan toivottua tulosta. Kaiken lisäksi kausi päättyi kaatoon päätöskisassa, Pirkanhovi-rallissa.

Seuraavat kaksi vuotta Starlet käytännössä huilasi tallin perukoilla, kun Kataja opiskeli Formula Student -projektissa, osana Stadian autosähköinsinöörin koulutusohjelmaa.

Omien kilpailujen ollessa jäissä töitä riitti kuitenkin formulaprojektin teknisen päällikön ominaisuudessa.

– Vastasin auton moottorista ja elektroniikasta, sekä olin myös yksi kuljettajista. Reissasimme kisoissa Amerikassa, Saksassa ja Englannissa, ja näistä reissuista se polte työllistyä moottoriurheilun parissa löytyi – kuten myös todella tärkeitä kontakteja ympäri maailman, Kataja muistelee.

Oma yritys pystyyn

Vuonna 2006 oli aika omalle yritykselle. VHTRacing Engineering vastasi kilpa-autojen rakentelusta, sekä elektroniikkasta katu-, ralli-, kiihdytys- ja rata-autoihin. Moottorinohjausjärjestelmien säätö kuului myös toimenkuvaan.

Yritystoiminnan ohella Kataja hakeutui Suomen Boschille töihin.

– Tuli tehtyä kahta duunia useita vuosia, ja rakenneltua asiakkaiden projekteja. Lopulta joskus 2009 tienoilla aloin rakentaa Starletia uudelleen – edelleen rallin F-cup mielessä – mutta nyt kilpailukykyisellä tekniikalla.

Katajan ja Starletin yhteistaival oli kuitenkin katketa tammikuussa 2011, kun kiinnostus autoa kohtaan heräsi messuyleisön joukossa.

– VHTRacing Engineeringillä oli pieni osasto VM Motorsport -messuilla, missä Starlet oli näytillä uudelleen rakennettuna ensimmäisen kerran. Auto olisi haluttu ostaa käsistä, mutta en halunnut luopua siitä. Samana vuonna ajoin kuitenkin rallien sijasta Starletilla rataa Suomessa. Osallistuin Radalle.com:n Time Attack Finland -sarjan muutamaan kilpailuun Botniaringillä sekä Ahvenistolla, sekä avoimeen Touring Car -luokkaan Alastarolla. Kipinä asfaltille syttyi, ja loppuvuodesta 2011 aloin muuttaa autoa enemmän radalle sopivaksi, kertaa Kataja.

Vuoden 2012 aikana alkoi varmistua myös Saksaan muutto töiden perässä. Starlet muutti mukana, joten kisamuistojen kertyminen jatkui.

Heti seuraavana vuonna Kataja saavutti vapaastihengittävien autojen luokassa epävirallisen EM-hopea European Time Attack Masters -kilpailussa.

– Auton suorituskyky Zandvoortissa sekä mäkikisoissa taisi yllättää kaikki, ja varsinkin mäkikilpailut tuntuivat sopivan todella hyvin autolle. Oli selvää, että 2014 niitä täytyi ajaa lisää.

Ja mikä kausi siitä tulikaan. Kataja piiskasi Starletinsa lähinnä Saksassa ajetun, 11 osakilpailun KW Berg-Cupin hopealle. Samalla napsahti Rookie-titteli, ja huomio Keski-Euroopassa oli taattu.

– Räväkkä ajotyylini oli myös yleisön mieleen, ja saimme todella paljon faneja kauden aikana, ja näkyvyyttä saksalaisessa mediassa. Meistä oli muun muassa iso juttu Rallye Magazinessa. Berg-Cup suorituksillani minut hyväksyttiin myös 2014 loppuvuodesta Luxemburgissa ajettuun FIA Hill Climb Masters -kilpailuun edustamaan Suomea kaikkien maiden kovimpia mäkikisakuljettajia vastaan. Se oli hieno kunnianosoitus.

Pohjois-Amerikka kutsuu

Mutta niin vain kävi, että Katajan ja hänen Kati-vaimonsa tie vei jälleen uuteen ympäristöön. Työt Saksassa vaihtuivat moottoriurheilupainotteiseksi, kun Bosch tarvitsi Pohjois-Amerikkaan rautaista osaamista.

Viimeiset pari vuotta Kataja on asunut Michiganissa – seudulla, joka sekin tarjoaa hyvät harrastusmahdollisuudet. Viime vuosi kului pieniä klubikisoja ajellen, mutta tälle kaudelle Starlet koki täydellisen tekniikkamuutoksen.

Tavoitekin oli heti sen mukainen; valloittaa Pikes Peak!

– Täysin itserakennetulla ja ylläpidetyllä Starletilla alkaa olemaan aika uskomaton kilpailuhistoria ja vaikka olikin selvää, että autolla ei voi ajaa luokkavoitosta, oli pelkkä kilpailussa mukana oleminen sekä ensikertalaisena ruutulipun näkeminen enemmän kuin voitto.

Katajan sijoitus Coloradon vuoristossa oli ajallan 11.42 minuttia lopulta 62. Time Attack1 -luokassa mies oli 11.

Sijoitukset ymmärtää hyvin, sillä kisa on erittäin raju autolle. Mitä korkeammalle matka käy, sitä vähemmän happea ja tehoa on käytössä.

– Jo lähtöviivalla (2862m) noin 35% tehosta, ja maalilinjalla melkein puolet ilmanpaineen ollessa 600mbar 4302m korkeudessa. Ei siis ihan helpoin kilpailu 1,6-litraiselle vapaastihengittävälle moottorille, joka tuottaa merenpinnan tasolla karvan päälle 250hv.

Toisessa startissaan tänä vuonna Kataja menestyi jo oman ja autonsa historian arvoisesti.

– Empire Hill Climb Revivalissa yllätin kaikki – itseni mukaan lukien. Voitin Vintage -luokan sekä kokonaiskilpailun, ja tein samalla uuden rataennätyksen, tuulettaa Kataja.

Eikä ensi vuosikaan kulu ilman bensankatkua. Mäkikisat ovat edelleen Katajan tähtäimessä. Seuraavaksi miehen kisaohjelmassa lukee toinen klassikkokisa, Climb to the Clouds, jota on ajettu New Hampshiressä jo vuodesta 1904 lähtien.

Vielä riittää vuoria Katajan ja hienosti murisevan Starletin valloitettaviksi.

Faktat:

Mikko Kataja

37 vuotta

Kotipaikka: Oulu

Asuinpaikka: Detroit, Michigan

1999 – 2002 Kilpa-ajoneuvomekaanikko, Tampereen Taitokeskus

2002 – 2004 Ralleja ja sprinttejä F-ryhmän Starletilla

2004 – 2006 Autosähköinsinööri, Stadia / Formula Student -projekti

2006 Oma yritys, VHTRacing Engineering

2007 – 2010 Endurance-ratakisoja ja sprinttejä

2013 – 2014 Insinöörinä Boschilla – Feuerbach, Saksa

2014 KW Berg-Cup -mäkikisasarjan voitto

2015 -> Bosch Motorsport, Senior Motorsport Engineer

2016 Osallistuminen Pikes Peak -mäkikisaan

2017 Pieniä kisoja Michiganissa sekä Climb to the Clouds -mäkikilpailu

Teksti: Miika Wuorela