Alun asetelmat olivat odottavan jännittävät, koska Kouvolan rata poikkesi selkeästi aiemmista ja mukaan oli ilmoittautunut haastajiksi koko joukko nopeita sarjan ulkopuolisia kilpailijoita. Tunnetuimmat näistä olivat Jani Paasonen, Silvo Viitanen sekä Atro Määttä. Määttä oli jo kuitenkin heti kilpailupäivän aluksi peruuttanut ilmoittautumisensa, koska auton moottorin osat eivät olleet vielä valmistuneet. Jani Paasonen oli ilmoittautunut mukaan ehkä vähän yllätyksellisellä kalustolla, BMW M-3:lla, joka oli F- ryhmän ralliauto, joten lähtökohta oli jo hieman heikko, koska Paasonen joutui ajamaan Suomen nopeimpia kaksi veto kuljettajia vastaan altavastaajana kaluston osalta.
Silvo Viitanen oli aamulla jo yhtä hymyä tuttuun tapaansa, ja aina yhtä puhelias Silvo esitteli auliisti uteliaille hienoa rallicross Ford Focustaan, joka oli varmasti koko varikon kiinnostavin ja kallein kilpa-auto, täynnä mitä ihmeellisempää tekniikkaa jne.
Kilpailun alkuasetelmia arvioitaessa, oli monien keskustelujen lähes varma arvio se, että Viitanen on ylivoimainen voittaja päivän kilpailussa.
Sarjalaisten kesken ei kuvia kumarreltu, nimittäin kaikki pistekärjessä olevat kuljettajat luottivat itseensä ja uskoivat mahdollisuuteensa voittaa kilpailu. Alkuasetelmissa Harri Arola nousi keskusteluissa erittäin korkealle, koska olihan Arola menestynyt hyvin Kouvolassa ajetussa rallicrossin kandidaatti kilpailussa voittamalla sen ja nyt ajettavasta radasta oli osa samaa kun crossissa. Lisäksi Arola oli juuri ollut ajamassa Kauhajoella rallicrossia ja kun crossissa saa ajaa paljon, oli hänellä alla erittäin hyvää ja tarpeellista treeniä ja sitä kautta loistavaa ajotuntumaa päivän kilpailua varten. Asetelmia paransi myös Arolan kohdalla se, että hän oli sijoittunut rallisprint Mitsubishi Lancerillaan toiseksi Suomen kovimpien rallicross kuljettajien joukossa. Sarjajohtaja Antti Niemestä oli jo aamulla ehkä hieman luettavissa hermostuneisuutta, koska rata oli erilainen kuin mihin yleisesti oli totuttu lisättynä lähes kahdensadan metrin hiekka osuudella. Niemellä oli myös tiedossa, että Hallia ja Arola ovat aina hyviä varsinkin silloin, kun olosuhteet ovat erikoiset. Lisäksi Matti Santti voi yllättää ihan koska tahansa ihan siinä, kuin kuka tahansa muukin nelivetokuljettajista.
Kilpailun alun jälkeen alkoi jo tuntua siltä, että tänään voi jopa kaksi veto kuljettajat yllättäen nousta erittäin korkealle yleiskilpailussa. Jari Lamminsivun päivä alkoi kuitenkin tahmeasti, kun Escortin moottori ei käynyt kunnolla oikeastaan koko ensimmäisen kierroksen aikana ja kun Petri Korpela ajoi ensimmäisen kierroksen aikaan 2.07.20 ja Jussi Kokkonen jäi hänelle vain 0.16 sekuntia, oli kaksivetoisten jännitysnäytelmä toista kierosta varten valmis.
Nelivetoisissa kolmen kärki yllätti varmaan sarjan pistekärjessä olleet kuljettajat mutta ei niitä, jotka löivät euronsa likoon Harri Arolan puolesta. Arola ajoi pohjat ensimmäiselle kierrokselle ajalla 2.00.89 ja Antti Niemi oli toinen jääden Arolasta vain 0.42 sekuntia. Matti Santti oli ensimmäisen kierroksen kolmas, jääden kuitenkin jo kärki kaksikolle 3.16 sekuntia, joka on rallisprintissä kalenterilla mitattuna puoli päivää. Tomi Hallia ajoi ensimmäisellä kierroksella yhden risteyksen pitkäksi ja jäi kauas kärjen taakse. Silvo Viitanen ei pystynyt tehokkaalla ja huippuhienolla rallicross Focuksellaan vastaamaan kärjen vauhtiin lähellekään, vaan Viitasen aika ensimmäiseltä kierrokselta oli 2.11.92, joten nyt tuli todistettua, että Suomalainen rallisprint kalusto ja -kuljettajat ovat kovatasoisia huippukuljettajia, joiden voittaminen on erittäin vaikeaa monien muidenkin lajien kuljettajilta. Ei siis ole mitenkään sattumaa, että Harri Arolainen on menestynyt todella hyvin rallisprint Mitsubishilla rallicrossissa. Rallicrossvarikoilla puheet tulokkaan hyvästä tuurista voidaan siis näin lopettaa.
Jos ajettiin ensimmäisellä kierroksella hyvin nelivetoisissa, samaa voidaan sanoa myös kaksivetoisten osalta. Ensimmäisellä kierroksella löytyi todellinen yllättäjä pienempien kaksi veto kuljettajien joukosta, joka kuritti isompiaan mennen tullen. Sami Pakkala ajoi Toyota Starletilla aivan äärirajoilla, sijoittuen jopa yleiskilpailussakin hienosti viidenneksi ajalla 2.05.91, ollen siis pikkuluokkalaisella ensimmäisen kierroksen nopein kaksi veto kuljettaja.
Toinen kierros lähes trilleri !
Tauolla nähtiin useita mietteliäitä kuljettajia. Antti Niemi jäi ensimmäisellä kierroksella vain niukasti Arolasta ja kun tiedossa oli Hallian ensimmäisen kierroksen pitkäksi vedetty mutka, oli hänelle toinen kierros ehkä täydellinen arvoitus. Toinen kierros oli arvoitus myös Hallialle, koska incar kamera näytti, että kun ajasta otetaan pois peruuttelun kulutettu aika, kaikki mahdollisuudet yleiskilpailun voittoon olivat olemassa. Arolasta oli tauolla vaikea lukea mielialaa, kun minkäänlaista määritelmää ei voinut tehdä, oliko herra hermostunut vai muuten vaan välitön, koska huumoria tuli tauolla ihan niin kuin ennenkin. Varmaa kuitenkin oli, että nämä kolme kuljettajaa Arola, Niemi ja Hallia tulevat taistelemaan kokonaiskilpailun voitosta ja jos joku tulee lyömään kiilaa kolmikon väliin, se on Matti Santti. Ensimmäisenä näistä kärjen kuljettajista toiselle kierrokselle starttasi Arola. Alun rallicrossrata meni Arolalta selkeästi parhaiten kaikkien kärkikuljettajien osalta, ja varikon ohittava hiekkaosuus ja sen jälkeinen risteys asfaltille onnistui hyvin. Mutta sitten yksi mutka oli Arolalle liikaa ja aikaa tuhraantui turhaan, joten Arolan toisen kierroksen aika oli huonompi kuin ensimmäisellä kierroksella. Santin toisen kierroksen tilanne tuli tietoon aika nopeasti, kun Mitsusta meni vetoakseli ja Santin kisa toisen kierroksen osalta oli siinä. Sitten oli jäljellä kaksi kuljettajaa. Hallia lähti tästä kaksikosta ensin. Mitsubishia tuotiin oikein vanhaan kunnon Halliamaiseen tyyliin ja kun alun asfaltilta siirryttiin hiekalle, ylitti Mitsubishi Hallian käsissä alun nypyn kaikki pyörät ilmassa. Hiekka tien risteys asfaltille oli Hallialta ajosuorituksena verrattavissa kaiken kilpa-ajamisen oppikirjan 10 + suoritustasoa ja kun radan loppu osuuskin meni Hallialta täysin nappiin, maalissa Hallialle kirjattiin aika 1.59.51, eli Arolan ensimmäisen kierroksen kärkiaika alittui. Vaan oliko Hallian suoritus sittenkään nappisuoritus ?
Antti Niemi starttasi viimeisenä autona toiselle kierrokselle ja alku meni kuin Hallian jälkiä seuraten. Nyt näkyi Antti ”Loeb” Niemen ajossa jotain sellaista, mitä yleensä ei nähdä, kun Mitsubishia tuotiin hirveällä lennolla. Hiekkaosuudelle Niemikin saapui kaikki pyörät ilmassa ja hiekkaosuuden risteys meni täysin samalla tavalla kuin Hallialla, mutta radan pitkän suoran shikaaneissa oli sitten noutaja tulla, kun Niemen Mitsubishi osui oikea etukulma edellä shikaanina olleeseen isoon traktorin renkaaseen. Yleensä tuollainen osuma kimpoaa auton siten, että kuljettajasta tulee matkustaja, mutta kuin ihmeen kaupalla, Niemi sai kun saikin auton pidettyä radalla. Niemen ajoa seurattiin yleisössä henkeä pidättäen ja kun Niemi saapui maaliin, varmaan ensimmäinen hengen vedon tehnyt ihminen koko rata-alueella oli kuuluttaja Havia, joka kiljaisi ajan 1.59.36, joka oli vain 0.15 sekuntia, eli tarkennettuna viisitoista sekunnin sadasosaa nopeampi kuin Hallian. Käsittämätön taistelu jälleen josta voidaan vain todeta, että saa olla aika moinen kuljettaja vaikka MM- sarjasta, jos mielii näitä miehiä tulla kurittamaan.
Kaksivetoisissa taisteluasetelmat olivat toiselle kierrokselle lähdettäessä yhtä kutkuttavat kuin nelivetoisissakin. Kolmosluokan Sami Pakkala tahtoi varmasti pitää paikkansa nopeimpana kaksivetoisten kuljettajana ja nelosluokan kuljettajat raapivat päänahkaa hämillään tai häpeissään, miten pikkuluokan kuljettaja voi olla heitä nopeampi. Nyt sai myös Jari Lamminsivu Escortin toimimaan toiselle kierrokselle, mutta aika riitti vasta nelosluokan kolmanneksi ja luokan kärkeen eroa jäi 2.01 sekuntia. Kaksivetoisten herruus oli siis kahden kuljettajan kauppa, kahdesta eri luokasta. Pakkala rutisti varmasti kaikkensa mitä pienestä starletista irti lähti, mutta se ei riittänyt nelosluokan Jussi Kokkoselle, joka ajoi kaksivetoisella bemarillaan jälleen korkeimmat sarja pisteet kotiin ajalla 2.04.78. Pakkala jäi Kokkoselle 1.03 sekuntia, mutta vei kuitenkin kolmosluokan voiton.
Junioreissa samat nimet jälleen kärjessä.
Sarjan alusta asti, on kolme nimeä tullut tutuksi. Tällä kertaa näistä Jaro Kinnunen oli nopein ensimmäisen kierroksen ajallaan 2.09.25. Mikko Pääkkönen yritti toisella kierroksella kaikkensa, mutta hävisi Kinnuselle niukasti 84 sekunnin sadasosaa. Junioreiden yleiskilpailun kolmas oli Harri Tikkinen Audi Coupe Quattrollaan, jääden kärjestä tasan sekunnin.
Hieno Kilpailu MUTTA ?
Hieno kilpailu jälleen ja voidaankin sanoa, että Future Rallisprintsarja etenee uuden isännän myötä koko ajan eteenpäin uudella sykkeellä. Mietityttämään vain jäi kysymys, miksi kukaan ei keksinyt yrittää MM- tason WRC tiimejä mukaan ? Suomessa oli kilpailun ajankohtana ainakin kolmen tehdas tiimin testikalusto paikalla, joten siinä kun Mikko Hirvonen oli seuraamassa Kuninkuusraveja, olisi luullut että esimerkiksi Malcom Wilson olisi mieli hyvin antanut Mikolle tai sitten Jari-Matille testiauton ja mahdollisuuden tulla mukaan !
Vai onko rallisprintin säännöissä sittenkin vikaa, kun autoihin vaaditaan ihan omat painot ja kuristimet, jolloin WRC auton tuominen mukaan sarjaan on liian vaikeaa. Toisaalta en muutenkaan ymmärrä, että kilpa-auton pitää painaa enemmän kun samanlainen auto siviiliversiona. Miksi aina pitää rajoittaa ja holhota. Ennen vedettiin B-ryhmäläisillä rallisprinttiä ihan sillä turbon imureiällä joka siihen kuuluikin ja kukaan ei koskaan valittanut. Jos rallisprinttiä halutaan kehittää oikeaan suuntaan, tulisi autojen olla teknisiltä ym, säännöiltään sellaisia, että mukaan voisi tulla WRC, Rallycross jne kalustolla ihan koska vain, mitään autosta muuttamatta.
Ai miksikö !
No siksi, että Kuninkuusraveja seurasi Suomen kaikki sähköiset TV- mediat ja samoin kuin sunnuntain Kardaani Kunkku kisaakin ja ihan vain siksi, että muuan Hirvonen oli kummassakin paikalla, hevosten luona vieraana ja toisessa kilpailijana !!!
Kouvolan lopputulokset.
Luokka 3: Rakennusosakeyhtiö ERE-tuotanto
1. Sami Pakkala, Toyota Starlet, 2.05,81
2. Vesa Erkkilä, Toyota MR2, +2,95sek
3. Jukka-Pekka Ollikainen, Toyota MR2, +3,82sek

Luokka 4: Caiwell
1. Jussi Kokkonen, BMW Compact, 2.04,78
2. Petri Korpela, Ford Escort MK2, +1,51sek
3. Jari Lamminsivu, Ford Escort RS Cosworth, 2,01sek

Luokka 5: Starkki Oy AB
1. Antti Niemi, Mitsubishi Lancer Evolution VI, 1.59,36
2. Tomi Hallia, Mitsubishi Lancer Evolution VI, +0,15sek
3. Harri Arola, Mitsubishi Lancer Evolution VI, +1,53sek

Luokka 6: Vantaan Kiinnike ja Rakennus Oy
1. Jaana Hämäläinen, Honda Civic Type-R, 2.16,64
2. Kaisa Sistonen, BMW M3, +0,29sek
3. Minna Ahola, Honda Civic, +10,22sek

Luokka 8: Paroc
1. Ville Hatanmaa, Opel Corsa 1600, 2.10,55
2. Joonas Tuominen, Toyota Starlet, +4,77sek
3. Pertti Blomroos, Toyota Starlet, +5,41sek

Luokka 9: ROX energy drink
1. Mikko Pääkkönen, Ford Escort RS Cosworth, 2.10,09
2. Mikko Karvanen, Toyota Starlet, +1,24sek
3. Jarmo Heikkinen, Ford Escort RS 2000, +5,00sek

Luokka 10: BF Goodrich – www.rallirengas.fi
1. Jaro Kinnunen, Mitsubishi Lancer Evolution VI, 2.09,25
2. Harri Tikkinen, Audi Quattro, +1,00sek
3. Hannu Siekkinen, Mitsubishi Lancer Evolution IV, +3,04sek

Luokka 11: Autoracing
1. Esapekka Lappi, Honda Civic Type-R, 2.10,61
2. Anssi Pohjus, Honda Civic Type-R, +2,55sek
3. Santeri Jokinen, Toyota Corolla GT, +6,90sek

Luokka 12: Vantaan Rahtikeskus
1. Paavo Hokkanen, Subaru Impreza WRX, 2.09,87
2. Harry Nieminen, Mitsubishi Lancer E4, +1,15sek
3. Anders ”Gubben” Nyman, MG Metro, +5,31sek