Mutta kuinka monta SM-mitalia onkaan rallimestarilla?
– Kysymys on oikeastaan kompa, nauraa Juha Kankkunen.
– Seurani Laukaan Moottorimiehet voitti vuonna 1985 jokamiehenluokan epävirallisen liigamestaruuden. Ajoin yhden osakilpailun Hankasalmella seuran riveissä. Mutta urani ainoa henkilökohtainen SM-mitali on rallisprintistä, silloisista maastoajoista.
Rallisprintin SM-sarja järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981. Kankkunen osallistui heti ensimmäisenä vuotena sarjaan ja oli loppupisteissä viides. Mutta seuraavana vuotena, vuonna 1982, hän saavutti SM-pronssia.
Suomen mestaruuden vuonna 1982 voitti rallicrossin Euroopan mestari Seppo Niittymäki ja hopeaa saavutti autourheilun monipuolisuusihme, muun muassa kaksi ratakuorma-autojen Euroopan mestaruutta saavuttanut Jouko ”Jokke” Kallio.
– Silloin oli rallisprintissä, tai maastoajoissa kuten lajia silloin kutsuttiin, kova taso. Kaikki kovat rallikuljettajat ja rallicrosskuljettajat kilpailivat myös maastoajoissa. Jokainen meistä vuoden 1982 mitalisteista teki hienon uran autourheilussa, muistelee Juha Kankkunen.
– Minä en koskaan saavuttanut rallin SM-mitalia, koska pääsin niin nuorena ajamaan ulkomaille. Vuodesta 1982 lähtien ajoin rallia pääosin ulkomailla, en koskaan ajanut rallin SM-sarjaa.
Halpaa ja hauskaa
Juha Kankkunen kertoo ajaneensa paljon rallisprinttejä 1980-luvun alkupuolella.
– Ralli oli päälaji ja rallisprinteissä käytiin ajamassa harjoitusmielessä. Ne olivat mukavia treenikisoja. Rallisprintin ajaminen oli halpaa ja hauskaa harjoitusta. Niiden ajaminen oli luonnollista ja vähän muotiakin. Kaikki suomalaiset rallihuiput ajoivat tuolloin myös sprinttejä.
– 1980-luvun alussa pystyi ajamaan rallisprintissä suoraan ralliautoilla menestyksekkäästi. Ajoin itse ykkösryhmän Ford Escortilla niin rallit kuin rallisprintitkin.
Tehtaan autolla rallisprintiä
Juha Kankkusen ammattilaisura rallissa alkoi vuonna 1983 hänen päästyään Toyotan talliin. Mutta ralliammattilaisenakaan hän ei kokonaan jättänyt rallisprinttejä.
– 1980-luvun puolivälissä Jyväskylän Suurajojen harjoitteluaika kesti kuukauden ja harjoituksissa käytettiin täysin kilpa-autoja vastanneita autoja. Testimielessä ajoin B-ryhmän Toyota Celicalla muutamia rallisprinttejä. Kokeilimme säätöasioita ja renkaita sprinteissä.
Vuonna 1986 Suurajojen harjoituskaudella järjestettiin rallisprint myös Jyväskylän kuuluisalla Laajavuoren erikoiskokeella.
– Olin mukana B-ryhmän Peugeotilla, jollaisella voitin samana vuonna urani ensimmäisen maailmanmestaruuden. Ajoin Laajavuoressa 0-autoa, kertoo Kankkunen.
Vuonna 1989, jälleen Jyväskylän MM-rallin harjoituskaudella, Kankkunen osallistui rallisprintiin numerot kyljissä. Heinäkuussa 1989 Toyotan rallitalli oli testaamassa Suomessa ja juuri sopivasti järjestettiin rallisprintin SM-osakilpailu Jämsän Himoksella. A-ryhmän Toyota Celicalla kilpaillut Kankkunen hallitsi kilpailua suvereenisti ja ajoi voittoon melkein seitsemän sekunnin erolla, vaikka hän oli toisella kierroksella ajanut loppuosuudella rikkonaisella renkaalla. B-ryhmän Audi Quattrolla ajanut myöhempien vuosien N-ryhmän rallimestari Jouko Puhakka joutui taipumaan Kankkuselle sijoittuen toiseksi.
Nuoria, urallaan eteenpäin haluavia rallikuljettajia Juha Kankkunen kannustaa osallistumaan rallisprintteihin.
– Kilpailemisesta on aina hyötyä ja rallisprint on hyvää harjoitusta ralleja varten. Rallisprintit ovat nopeatempoisia kilpailuita, niissä pitää heti syttyä ja ajaa kovaa välittömästi.
– Rallisprintit opettavat kilpailemaan. Se opettaa, kun pitää taistella sekunnin kymmenesosista. Näissä kisoissa oppii ajamaan kovaa ja tarkasti.
Rallisprintin SM-sarja jatkuu 16.9. Leppävirralla PT Energia Poraus SM Rallisprintillä.
Teksti: Eero Wihuri
