Pertti Laaksonen Suomen Turuuust täydessä vauhdissa.
Parisen viikkoa sitten 5.2. vietettiin Renault 8 Gordinien Suomeen rantautumisen 40 vuotisjuhlia Turun lähellä Paraisilla. Mukana tietty monet kovat entisajan kuskit ja nykyiset kasigordini-harrastajat. Innokkaimpina myös vaasalaiset Eero Aho, Simo Grönfors, Tapio Piittari sekä kurikkalaissyntyinen Jukka Suvisalmi.
– Suomalaisessa autourheilussa Renault 8 Gordinilla on vankkumaton historia ja tosi suuri merkitys. Eniten luokkavoittoja vuosina 1965 – 1972, Suomenmestaruuksia, ykköspalkintoja. Usein ensimmäiset jääratojen 10 nopeinta autoa olivat Renault 8 Gordineja, kehuu Suomen Renault-kerhon Gordini-jaoksen vetäjä Jukka Suvisalmi, itsekin kahden legendaarisen Sinisorsan omistaja.
Suomen Renault-kerhon Gordini-jaos järjesti 5.2. hulppeat Renault 8
Gordini 40 vuotta Suomessa juhlan Paraisilla. Mukaan oli kutsuttu
entisiä ja nykyisiä Gordini-kuskeja. Vasemmalta takarivi: Tapani
Hevonkoski, Jarmo Kerola, Rainer Nylund, Kari Pauna, Pertti Laaksonen,
Simo Grönfors ja Kari Stenius. Eturivissä vasemmalta: Matti Nyberg,
Risto Kerola, Jukka Suvisalmi, Mika Kalliokoski, Eero Aho, Jorma
Lusenius, Tapio Piittari.
Helsingissä Vanhalla Viertotiellä sijainnut Renaultin maahantuoja Autorex toi aikoinaan Suomeen kahtakin eri konetyypillistä 8 Gordinia. Syksyllä 1964 valmistui ensimmäinen ns. pikkugordini 1108 kuutiota. Sitä tuotiin Suomeen 20 kpl (valmistettiin 2626 kpl). Loppuvuodesta 1966 tuli tehokkaampi painos, eli mallimerkintä R1135, moottorikoon ollessa 1255 kuutiota. Sitä tuotiin 60 kpl (valmistettiin noin 11 000kpl).
Ainoa ”hengissä oleva” pienempikoneinen ATC-8 on huippuentistettynä Suvisalmen tallissa. Isompi koneisia on vielä noin 15 kappaletta. Renault 8 Gordini, eli Sinisorsa oli ”outo lintu” siviililiikenteessä. Suvisalmen mukaan se selittyy sillä, että se oli kallis maksaen noin 25.000 km. Tavallinen 8 maksoi 14.000 mk.
– Australiassa ja Ruotsissa Renault 8 Gordinia ei saanut ostaa, ellei omistanut kilpailulisenssiä. Sitä pidettiin tavalliselle autoilijalle liian tehokkaana. Vuonna -65 kiihtyvyys nollasta sataan 10 sekuntia ja huippunopeus 170 km/h, siis 1100 kuutioisella moottorilla varustetulla autolla, korostaa Suvisalmi.
Takavuosien kovarrrrrauta Renault 8 Gordini kuljettaja Rainer Nylund
Pietarsaaresta otti tuntumaa vanhaan YOJ-8 kilpa-autoonsa.
Tehoissa löytyy
Moottorin kestoikä oli korkeintaan 20 000 km ja sen tosiasian tehdas myös hyväksyi. Perusteluna oli se, ettei autoa tarkoitettu tavalliseen katuajoon, vaan kilpailemiseen. Se oli vuosina 1965-68 tehokkain sarjatuotantoauto. Luvut 97 hv/ 1,080-1100cm ja 113 hv/ 1,250-1300 cm kertovat auton ominaisuuksista.
Gordinissa on läpihengittävä kansi peltipakosarjalla ja kahdella tuplakaasuttajalla. Tulpat ruuvataan päältä. Vakiona: nopea ohjaus, tehostetut levyjarrut kaikissa pyörissä, alustan ratkaisut (4 iskunvaimentajaa takana).
8 Gordinin painojakauma oli Suvisalmen mukaan jo tehtaalta tullessa hyvä. Takapään lokasuojat olivat ohuemmasta pellistä, kuten myös kaikki ovet. Ulkoisia tunnusmerkkejä värin lisäksi olivat myös isommat umpiot edessä. 1250 kuutioiseen 8 Gordiniin tuli lisäksi 5 vaihteinen vaihdelaatikko, 4 lamppuinen maski, isompi ja tehokkaampi moottori, lisäbensatankki eteen 25 litraa ja takana 38 litraa. Auton huippunopeus oli liki 200 km/h.
Sininen hetki ja sorsapoikue jäällä. Edessä vasemmalla tyylittelee
Vaasan Tapio Piittari.
Valmiina viivalle
– Ensimmäisen kilpailun Suomessa ”kasigordinilla” ajoi Risto Einto ja paikkana Turun Artukaisten asfalttiajot, tietää Suvisalmi. Dauphine Gordinilla tunnetuin radankiertäjä oli Reino Vallius.
Autorexin tallikuskeina olivat Pauli Toivonen, Ensio Mikander, Rainer Luotonen. Mekaanikkona Harri Rinne.
Gordinilla ovat ajaneet kilpaa miltei kaikki suomalaiset huippumiehet. On helpompi luetella, ketkä eivät ajaneet vuosina 1965 – 1972. He ovat Timo Mäkinen, Rauno Aaltonen, Simo Lampinen.
Markku Alen voitti autolla Vauhdin Maailman junioricupin vuonna 1969. Tunnettuja olivat myös Markku Vekara ja Sauli Kangas. Tyttökuskeista nopeimpia olivat Taru Ketonen, Tuulikki Tutu Sohlberg, myöhemmin Kinnunen, Marjatta Mäkelä sekä Kirsti Airikkala.
Pohjalaisista Gordinilla päästivät Rainer Nylund, Antti Suvisalmi, Paavo Penttilä, Paavo Rajaniemi, Kerolan veljekset, Björkenheimit, Matti Ala-Maula, Bror Ragnell, Birgit Lampela, Tapio Rintanen ja monet muut.
Rainer Nylund vas. ja YOJ-8:n nykyinen omistaja Pertti Laaksonen
Turusta. Hän on AKK Sportsin rallin lajiryhmän aiempien vuosien
puheenjohtaja ja monien rallien valvoja. Poika, aina symppis Jani
Laaksonen on tuttu monien huippumiesten kartanlukijana.
Historian havinaa
Suomen Renault-kerhon alaisuudessa toimiva Gordini-jaos on kuin sinistä satua. Jokaisella entisajan kilpa-autolla on hatunnoston arvoinen kilpailuhistoria.
Vaasalainen Eero Aho omistaa yhden legendaarisimmista, jonka hän hankki vuonna 1999. Se tottelee rekisterinumeroa BSX-1. Auto rakennettiin kauan sitten Autorexin kilpatallilla Jorma Luseniuksen nimikkoautoksi.
– Hänen rallimenestyksensä alkoi juuri BSX-1:llä, jolla voitti ensimmäisen rallin yleiskilpailun Salpausselkä-rallissa vuonna 1968. Tämän auton merkitys näyttää olevan lähellä hänen sydäntään. Auto, jolla hänen menestystarinansa alkoi, tietää Aho ja taputtaa omaa
sinistään.
Renault 8 Gordini 40 vuotta Suomessa tapahtumassa Lusenius lahjoitti Aholle Salpausselkärallin voitosta saamansa kristallisen kunniapalkinnon. Siinä on kaiverrus Salpausselkäralli 1968 yleiskilpailuvoitto ja lisätty Jorman teettämä kaiverrus BSX-1. Lahjoittaja: Jorma Lusenius.
– Tuntui tosi hienolta saada palkinto mestarilta. Lähes liikutuin. Nyt se on hyllyssäni parhaalla paikalla.
Historian havinaa. Kunpa tietäisi, mitä vanha mestari miettii? Jorma
Lussari Lusenius mietteliäänä vanhan työkalunsa BSX-1:n kabiinissa.
Vieressä hänen huippuvuosiensa kartanlukija Seppo Halme.
Vuoden kaunein
Myös vaasalaisella Tapio Piittarilla on isompikoneinen Renault 8 Gordini. Sen hän osti vuonna -91 Vähästäkyröstä Birgit ja Raimo Lampelalta. Sillä oli ajettu Pohjanmaa-ralli vuonna 1983. Piittari vei ”kasigordinilöydön” löytökunnossa Renault kerhon vuosikokoontumiseen Ilmajoelle ja sai vastata alvariinsa useampiinkin uteluihin.
– Onko tämä aito R8 Gordini??? Seuraavana talvena rakensin sen valmiiksi ja voitin kesän kauneimman Renaultin tittelin vuoden 1992 tapaamisessa.
Eero Aho ja Tapio Piittari toteavat kuin yhdestä suusta, että eivät vaasalaiset Gordinit tähän jää. Kolmaskin maineikas R8G-yksilö on Simo Grönforsin omistuksessa. Rekisterinumero EX-600, jolla kilpaili aikanaan Kari Stenius.
Vaasassa majailee siis valtakunnallisesti merkittävä Sinisorsa-keskittymä kolmen yksilön voimin. Autot ovat museorekisteröityjä ja niillä otetaan osaa Renault-kerhon ja sen alla toimivan Gordini-jaoksen tapahtumiin. Aho entistää par’aikaa tuiki harvinaista ”muovipommi” Renault Alpine A 110, joka valmistuu tänä keväänä.
Aho, Piittari ja Grönfors ylläpitävät myös omaa kilpailutoimintaan rekisteröityä yhdistystä: Sinisorsa Racing-teamiä.
Suomen Renault-kerhon Gordini-jaoksen kotisivut: www.g-forum.net
Teksti: Timo Koskinen
