Ennen Joensuun kisaa perjantaina vietimme testipäivää Tahkovuorella jäärataa ajaen, kaikki sujui hyvin kunnes Volvon kone ilman varoitusta sanoi sopimuksensa irti. Moottorista kuului kova pamaus, meno loppui siihen. Tähän loppui ralli, siitä alkoi seikkailu…
Ensimmäiset mietteet olivat että Joensuun kisa jää ajamatta, autoa ei millään saataisi kuntoon kisaan mennessä. Kartannlukija Mika Saarinen veti ässän hihasta, ehdotus oli että aja kisa hänen N- ryhmäläisellä ex. Tommi Järvinen Astralla, joka seisoi toimettomana tallissa jo kesärenkain odottamassa soran lennätystä.
Useamman puhelinsoiton jälkeen todettiin että vaihtoehdot ovat vähissä, joko peruutus tai elämysmatka Itäralliin opettelemaan etuvetoisen saloja numero 1 auton kyljessä komeillen!
Auto piti saada illan aikana Tahkovuorelle, sitä kyyditsemään Tampereelta ”palkattiin” sprintin SM hopeamitalisti -04 Jari ”Jalle” Koskela, joka vielä matkalta poimi edellisviikonlopun sprintin epäonnen takia joensuun kisan väliin jättäneeltä Eetu Stålhammarilta renkaat vanteineen. Jaskan isä Seppo ”nuori” Nuorala ajoi tahkovuorelta vastaan, vaihto onnistui Jaripekassa Hankasalmella.
Tommin ja Mikan saavutukset ko. autolla loivat hieman ennakkopaineita kisaan. Siitä huolimatta kisaan lähdettiin pilke silmäkulmassa, tulisipahan katsojille ainakin hauskaa! Itse kisa menikin sitten oletetulla tavalla, etuvetoisen N- ryhmäläisen saloja ihmetellessä. Huollon suurin ongelma olikin jarrupalojen riittävyys, ja pelko ettei vanteet sula jarrulaikan ympärille… Onneksi kartanlukijan Mikan hermot kestivät, Mikan opit alkoivat pikkuhiljaa mennä jo perillekin. Tulos vaatimaton luokan 22, yleiskisa 38.
Kisasta kotiintuomiseksi jäi 2 cupin pistettä, eli ei ollenkaan turha etuvetoseikkailu Joensuuhun! F-cupin sijoitus kyllä hivenen kärsi, numero 1 vaihtui seitsemänteen sijaan.
Jaskan kommentit etuvetokokeilun jälkeen olivat että todennäköisesti seuraava kisa kesällä ajetaan takavetoisella, merkki lienee Volvo… Eli etuvetokokeilu veikkauksista huolimatta ei johtanut etuvetokaluston hankintaan… Ainakaan vielä…
Suurkitokset vielä Jarille ja Eetulle kisan onnistumisesta!
Teksti: Matti Partanen